Ikäihmiset sähköisten terveyspalveluiden käyttäjinä
Autio, Auli; Puska, Tiia (2017)
Autio, Auli
Puska, Tiia
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703123176
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703123176
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Porvoon kaupungin kanssa. Tarkoituksena oli kartoittaa yli 65- vuotiaiden näkemyksiä sähköisten terveyspalveluiden käytöstä. Tavoitteena oli haastattelujen kautta uuden tiedon tuottaminen sähköisten terveyspalveluiden käytöstä ja asiakasymmärryksen lisääminen. Tutkimusongelmana selvitettiin ikäihmisten valmiuksia ja haasteita sähköisten terveyspalveluiden käytössä. Opinnäytetyön viitekehyksessä käsiteltiin sähköisiä terveyspalveluita sekä yhteiskunnallisesta, että ikäihmisten näkökulmasta.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena puolistrukturoitua haastattelumenetelmää käyttäen. Sisällönanalyysi toteutettiin induktiivisella analyysimenetelmällä. Tuloksissa Kanta-palvelu ja sähköinen resepti olivat haastateltaville tuttuja, mutta puolet eivät tienneet mitä sähköisillä terveyspalveluilla tarkoitetaan. Valtaosa ei käyttänyt lainkaan sähköisiä terveyspalveluita, internetiä tai tietokonetta. Ikäryhmän tietoteknisten taitojen ei koettu olevan nyky-yhteiskunnan vaatimusten mukaisia, osa hallitsi perusasiat. Sähköisten terveyspalveluiden käyttöön ei koettu tarvetta. Tulevaisuuden suuntaus sähköisten terveyspalveluiden osalta oli tiedostettu. Osaaminen ja palveluntarve lisäsivät käyttöhalukkuutta. Haasteena oli tietokoneen puuttuminen, epävarmuus ja pelot palveluiden käytössä sekä vaikeudet uuden oppimisessa, ymmärryksessä ja muistamisessa. Informaation lisääminen sekä tukihenkilö tietokoneen ja sähköisten terveyspalveluiden käytön opettamiseen olisi tarpeen.
Jatkotutkimusaiheena voisi tulevaisuudessa olla laajempi tutkimus isommalla vastaajajoukolla. Ikäihmisten ehdotuksia palveluiden kehittämiseen voisi myös selvittää.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena puolistrukturoitua haastattelumenetelmää käyttäen. Sisällönanalyysi toteutettiin induktiivisella analyysimenetelmällä. Tuloksissa Kanta-palvelu ja sähköinen resepti olivat haastateltaville tuttuja, mutta puolet eivät tienneet mitä sähköisillä terveyspalveluilla tarkoitetaan. Valtaosa ei käyttänyt lainkaan sähköisiä terveyspalveluita, internetiä tai tietokonetta. Ikäryhmän tietoteknisten taitojen ei koettu olevan nyky-yhteiskunnan vaatimusten mukaisia, osa hallitsi perusasiat. Sähköisten terveyspalveluiden käyttöön ei koettu tarvetta. Tulevaisuuden suuntaus sähköisten terveyspalveluiden osalta oli tiedostettu. Osaaminen ja palveluntarve lisäsivät käyttöhalukkuutta. Haasteena oli tietokoneen puuttuminen, epävarmuus ja pelot palveluiden käytössä sekä vaikeudet uuden oppimisessa, ymmärryksessä ja muistamisessa. Informaation lisääminen sekä tukihenkilö tietokoneen ja sähköisten terveyspalveluiden käytön opettamiseen olisi tarpeen.
Jatkotutkimusaiheena voisi tulevaisuudessa olla laajempi tutkimus isommalla vastaajajoukolla. Ikäihmisten ehdotuksia palveluiden kehittämiseen voisi myös selvittää.