Kohti sähköistä taloushallintoa : Case: Pyhäjokilaakson Ratsastajat ry
Pahkamaa, Iida (2017)
Pahkamaa, Iida
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703193462
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703193462
Tiivistelmä
Sähköisen taloushallinnon suosio on kasvanut viime vuosien aikana merkittävästi ja sähköisen taloushallinnon ohjelmistoja tarjoavia yrityksiä alkaa myös olemaan paljon. Opinnäytetyön toimeksiantaja on ratsastusseura Pyhäjokilaakson Ratsastajat ry, Oulaisista. Ratsastusseuralla olisi ehkä kiinnostusta siirtyä sähköiseen taloushallintoon ja opinnäytetyön tavoitteena oli antaa yhdistykselle tietoa sähköisestä taloushallinnosta ja selvittää mitä asioita tulee ottaa huomioon sähköiseen taloushallintoon siirryttäessä ja minkä hintaisia ovat sähköiset taloushallintoohjelmistot toimeksiantajan käyttötarkoitukseen. Tarkoituksena oli vertailla sähköisen taloushallinnon ohjelmistoja kustannuksiltaan ja ominaisuuksiltaan.
Teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta pääluvusta. Ensimmäisessä luvussa on käsitelty yhdistyksen kirjanpitoa niiltä osin mitä kirjanpidon prosesseja toimeksiantajayhdistyksessä on. Toinen luku käsittelee sähköistä taloushallintoa. Luvussa esitellään sähköisen taloushallinnon määritelmä, hyödyt ja käydään läpi, miten sähköiseen taloushallintoon siirrytään.
Opinnäytetyön empiirinen osuus piti alun perin toteuttaa haastatteluilla ja aineistolähteinä käyttää ohjelmatarjoajien nettisivuja, hinnastoja ja esitteitä. Haastateltavina ajateltiin toimivan muita ratsastusseuroja, jotka olisivat jo siirtyneet sähköiseen taloushallintoon. Sähköisen taloushallinnon omaavia ratsastusseuroja ei kuitenkaan löytynyt. Tutkimus toteutettiin loppujen lopuksi aineistolähteitä käyttäen, ja tärkeimmässä roolissa olivat ohjelmistotoimittajien tarjoukset. Työssä on käytetty tutkimusmenetelmänä laadullista tutkimusta ja lähestymistavaksi on valittu tapaustutkimus. Siinä on mukana konstruktiivisen tutkimusotteen piirteitä.
Tutkimustuloksissa on esitelty sopivat ohjelmistot, jotka mahdollistava täysin sähköisen taloushallinnon. Ohjelmistoja on vertailtu niiden ominaisuuksien ja kustannusten näkökulmasta. Erityisesti eri ohjelmistojen kustannukset olivat tärkeässä roolissa, kun puhutaan pienestä, ei kovin varakkaasta yhdistyksestä.
Johtopäätöksissä esitetään, että monessa ratsastusseurassa taloushallinto hoidetaan pitkälti vielä paperisena. Ja vaikka sähköinen taloushallinto tarjoaa kiistattomia hyötyä yhdistyksen taloushallinnossa, sen kustannukset ovat suhteellisen korkeat pienelle yhdistykselle. Perinteinen taloushallinto on huomattavasti edullisempi ohjelmiston osalta, kuin sähköiset järjestelmät. Ratsastusseuran päätettäväksi jää siirtyykö se tulevaisuudessa sähköiseen taloushallintoon.
Teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta pääluvusta. Ensimmäisessä luvussa on käsitelty yhdistyksen kirjanpitoa niiltä osin mitä kirjanpidon prosesseja toimeksiantajayhdistyksessä on. Toinen luku käsittelee sähköistä taloushallintoa. Luvussa esitellään sähköisen taloushallinnon määritelmä, hyödyt ja käydään läpi, miten sähköiseen taloushallintoon siirrytään.
Opinnäytetyön empiirinen osuus piti alun perin toteuttaa haastatteluilla ja aineistolähteinä käyttää ohjelmatarjoajien nettisivuja, hinnastoja ja esitteitä. Haastateltavina ajateltiin toimivan muita ratsastusseuroja, jotka olisivat jo siirtyneet sähköiseen taloushallintoon. Sähköisen taloushallinnon omaavia ratsastusseuroja ei kuitenkaan löytynyt. Tutkimus toteutettiin loppujen lopuksi aineistolähteitä käyttäen, ja tärkeimmässä roolissa olivat ohjelmistotoimittajien tarjoukset. Työssä on käytetty tutkimusmenetelmänä laadullista tutkimusta ja lähestymistavaksi on valittu tapaustutkimus. Siinä on mukana konstruktiivisen tutkimusotteen piirteitä.
Tutkimustuloksissa on esitelty sopivat ohjelmistot, jotka mahdollistava täysin sähköisen taloushallinnon. Ohjelmistoja on vertailtu niiden ominaisuuksien ja kustannusten näkökulmasta. Erityisesti eri ohjelmistojen kustannukset olivat tärkeässä roolissa, kun puhutaan pienestä, ei kovin varakkaasta yhdistyksestä.
Johtopäätöksissä esitetään, että monessa ratsastusseurassa taloushallinto hoidetaan pitkälti vielä paperisena. Ja vaikka sähköinen taloushallinto tarjoaa kiistattomia hyötyä yhdistyksen taloushallinnossa, sen kustannukset ovat suhteellisen korkeat pienelle yhdistykselle. Perinteinen taloushallinto on huomattavasti edullisempi ohjelmiston osalta, kuin sähköiset järjestelmät. Ratsastusseuran päätettäväksi jää siirtyykö se tulevaisuudessa sähköiseen taloushallintoon.