"EI KAI SE AUTA, KUIN USKOA TULEVAISUUTEEN" : Kahden kulttuurin parit elämänmuutosten keskellä
Taipale, Minna (2017)
Taipale, Minna
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703183451
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703183451
Tiivistelmä
Taipale, Minna. ”Ei kai se auta, kuin uskoa tulevaisuuteen”. Kahden kulttuurin parit elämänmuutosten keskellä. Kevät 2017. 70 sivua, 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).
Tämä opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Familia ry:n kanssa, joka on monikulttuurisuustyötä tekevä kansalaisjärjestö. Tarkoituksena opinnäytetyössä oli kartoittaa kahden kulttuurin parien kokemuksia parisuhteen haasteista sekä heidän näkemyksiään tarjolla olevista palveluista. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada kerättyä tietoa kahden kulttuurin parien palvelutarpeista, jotta opinnäytetyön yhteistyökumppani voi tulevaisuudessa hyödyntää opinnäytetyön tuloksia palveluidensa kehittämisessä. Opinnäytetyön tutkimus rajattiin koskemaan vain niitä pareja, joissa toinen puolisoista oli saapunut Suomeen turvapaikanhakijana.
Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusta. Aineiston keruu toteutettiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla kasvokkain, puhelimitse tai sähköpostitse. Tutkimukseen osallistui yhteensä seitsemän haastateltavaa eri puolilta Suomea. Yksi haastateltavista oli itse turvapaikanhakija, ja muut haastateltavat olivat parisuhteessa turvapaikanhakijan kanssa. Aineiston analyysi tehtiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Kahden kulttuurin parit kokevat vertaistuen ja läheisiltä saatavan tuen merkityksen suureksi. Haasteiksi kahden kulttuurin parisuhteissa nähdään ensisijaisesti yhteiskunnan asettamat paineet ja negatiiviset asenteet. Kulttuurieroja haastateltavat eivät kokeneet kovin merkittäviksi haasteiksi, vaan niiden koettiin olevan myös parisuhteen voimavaroja. Kulttuuristen erojen nousemista parisuhteen vahvuuksiksi, tukevat yhteisten pelisääntöjen luominen ja avoin keskustelu.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan nähdä, että nämä parit elävät monin tavoin haasteellisessa elämänvaiheessa. Turvapaikkaprosessiin liittyvät haasteet ja pareja ympäröivä negatiivinen asenneilmapiiri vaikuttavat heidän parisuhteessaan. Turvapaikkaprosessin vaiheella sekä kohdatuilla asenteilla näyttää olevan merkitystä parien kokemuksiin palveluista sekä siihen, kuinka he kokevat yhteiskunnan suhtautuvan heidän parisuhteeseensa. Haastateltavat nostivat esille vertaistuen tärkeyden erityisesti parisuhteen alussa. Vertaistuki toisilta samankaltaisessa suhteessa olevilta koettiin omaa parisuhdetta tukevaksi ja hyvinvointia edistäväksi.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Familia ry:n kanssa, joka on monikulttuurisuustyötä tekevä kansalaisjärjestö. Tarkoituksena opinnäytetyössä oli kartoittaa kahden kulttuurin parien kokemuksia parisuhteen haasteista sekä heidän näkemyksiään tarjolla olevista palveluista. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada kerättyä tietoa kahden kulttuurin parien palvelutarpeista, jotta opinnäytetyön yhteistyökumppani voi tulevaisuudessa hyödyntää opinnäytetyön tuloksia palveluidensa kehittämisessä. Opinnäytetyön tutkimus rajattiin koskemaan vain niitä pareja, joissa toinen puolisoista oli saapunut Suomeen turvapaikanhakijana.
Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusta. Aineiston keruu toteutettiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla kasvokkain, puhelimitse tai sähköpostitse. Tutkimukseen osallistui yhteensä seitsemän haastateltavaa eri puolilta Suomea. Yksi haastateltavista oli itse turvapaikanhakija, ja muut haastateltavat olivat parisuhteessa turvapaikanhakijan kanssa. Aineiston analyysi tehtiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Kahden kulttuurin parit kokevat vertaistuen ja läheisiltä saatavan tuen merkityksen suureksi. Haasteiksi kahden kulttuurin parisuhteissa nähdään ensisijaisesti yhteiskunnan asettamat paineet ja negatiiviset asenteet. Kulttuurieroja haastateltavat eivät kokeneet kovin merkittäviksi haasteiksi, vaan niiden koettiin olevan myös parisuhteen voimavaroja. Kulttuuristen erojen nousemista parisuhteen vahvuuksiksi, tukevat yhteisten pelisääntöjen luominen ja avoin keskustelu.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan nähdä, että nämä parit elävät monin tavoin haasteellisessa elämänvaiheessa. Turvapaikkaprosessiin liittyvät haasteet ja pareja ympäröivä negatiivinen asenneilmapiiri vaikuttavat heidän parisuhteessaan. Turvapaikkaprosessin vaiheella sekä kohdatuilla asenteilla näyttää olevan merkitystä parien kokemuksiin palveluista sekä siihen, kuinka he kokevat yhteiskunnan suhtautuvan heidän parisuhteeseensa. Haastateltavat nostivat esille vertaistuen tärkeyden erityisesti parisuhteen alussa. Vertaistuki toisilta samankaltaisessa suhteessa olevilta koettiin omaa parisuhdetta tukevaksi ja hyvinvointia edistäväksi.