Skolioosikuvauksissa käyneiden nuorten kokemuksia saamastaan informaatiosta säteilytutkimuksessa
Pöyskö, Minna (2017)
Pöyskö, Minna
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703303898
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703303898
Tiivistelmä
Potilaalla on oikeus saada asianmukaista ja laadultaan hyvää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelua. Potilaalle on kerrottava ymmärrettävästi ja avoimesti hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä ja sen riskeistä sekä eri hoitovaihtoehdoista. Laadukas potilasohjaus lisää asiakkaan terveyttä ja edistää elämänlaatua, toimintakykyä, hoitoon sitoutumista, itsehoitoa sekä itsenäistä päätöksen tekoa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla skolioosikuvauksissa käyvien nuorten kokemuksia saamastaan ohjauksesta ja toiveita ohjauksen suhteen. Tutkimuksen tavoitteena on edistää nuorten tiedonsaantioikeutta sekä lisätä heidän tietämystään säteilystä. Tutkimus oli määrällinen. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla 20 nuorta lomakehaastattelun avulla. Kysely toteutettiin Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Teoreettisen viitekehyksen muodosti tiedonsaantioikeutta käsittelevä teoriatieto.
Tutkimuksen perusteella nuoret olivat kokeneet etteivät olleet saaneet riittävästi tietoa säteilylle altistavasta tutkimuksesta. Tutkimuksen tarkoituksesta he kokivat saaneen eniten tietoa. Noin 1/4 koki ettei heille oltu koskaan kerrottu skolioosiröntgentutkimuksessa käytettävän säteilyä. Tutkimuksesta saatavasta säteilyannoksesta ja säteilyn mahdollisista aiheuttamista haitoista he eivät kokeneet saaneen ollenkaan tietoa.
90 % vastaajista piti vähintään tärkeänä, että heille kerrottaisiin miksi skolioosiröntgentutkimus tehdään. Vajaa puolet nuorista piti todella tärkeänä, että heille kerrottaisiin tutkimuksessa käytettävän säteilyä. Nuorista reilu puolet vastasi vähintään "on tärkeää" kysyttäessä mielipidettä tutkimuksen mahdollisista haitoista kertomiseen. Tietoa säteilyannoksen suuruudesta haluttiin saada verrattuna luonnon taustasäteilyyn tai kuvattuna säteilytunnussymbolein. Edellä mainituista tiedoista, suurin osa vastaajista haluaisi saada tiedon röntgenhoitajalta.
Jatkotutkimushaasteena voisi olla määrällisesti isompi tutkimus. Tutkimukseen voisi ottaa mukaan kaikki natiivitutkimuksissa käyvät nuoret. Toinen jatkotutkimushaaste voisi olla materiaalin kehittäminen, jo tehtyjen tutkimusten perusteella, mitä potilaille tulisi kertoa ja miten.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla skolioosikuvauksissa käyvien nuorten kokemuksia saamastaan ohjauksesta ja toiveita ohjauksen suhteen. Tutkimuksen tavoitteena on edistää nuorten tiedonsaantioikeutta sekä lisätä heidän tietämystään säteilystä. Tutkimus oli määrällinen. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla 20 nuorta lomakehaastattelun avulla. Kysely toteutettiin Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Teoreettisen viitekehyksen muodosti tiedonsaantioikeutta käsittelevä teoriatieto.
Tutkimuksen perusteella nuoret olivat kokeneet etteivät olleet saaneet riittävästi tietoa säteilylle altistavasta tutkimuksesta. Tutkimuksen tarkoituksesta he kokivat saaneen eniten tietoa. Noin 1/4 koki ettei heille oltu koskaan kerrottu skolioosiröntgentutkimuksessa käytettävän säteilyä. Tutkimuksesta saatavasta säteilyannoksesta ja säteilyn mahdollisista aiheuttamista haitoista he eivät kokeneet saaneen ollenkaan tietoa.
90 % vastaajista piti vähintään tärkeänä, että heille kerrottaisiin miksi skolioosiröntgentutkimus tehdään. Vajaa puolet nuorista piti todella tärkeänä, että heille kerrottaisiin tutkimuksessa käytettävän säteilyä. Nuorista reilu puolet vastasi vähintään "on tärkeää" kysyttäessä mielipidettä tutkimuksen mahdollisista haitoista kertomiseen. Tietoa säteilyannoksen suuruudesta haluttiin saada verrattuna luonnon taustasäteilyyn tai kuvattuna säteilytunnussymbolein. Edellä mainituista tiedoista, suurin osa vastaajista haluaisi saada tiedon röntgenhoitajalta.
Jatkotutkimushaasteena voisi olla määrällisesti isompi tutkimus. Tutkimukseen voisi ottaa mukaan kaikki natiivitutkimuksissa käyvät nuoret. Toinen jatkotutkimushaaste voisi olla materiaalin kehittäminen, jo tehtyjen tutkimusten perusteella, mitä potilaille tulisi kertoa ja miten.