Isät ja pojat puussa : isän ja pojan välisen suhteen tukeminen seikkailullisin menetelmin
Illman, Riitta (2017)
Illman, Riitta
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703293859
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703293859
Tiivistelmä
Seikkailu ja toiminnallisuus ovat tämän päivän keskustelunaiheita. Erityisesti vuonna 2016 voimaan tulleen uuden opetussuunnitelman myötä toiminnallisuus on vahvasti esillä myös koulujen opetussuunnitelmissa ja mediassa. Seikkailullisia menetelmiä käytetään lisääntyvässä määrin kuntoutuksessa, erilaisten oppijoiden auttamisessa, erityislasten ja nuorten tukemisessa sekä osallisuutta ja toiminnallisuutta lisäävänä menetelmänä myös kouluissa tänä päivänä. Seikkailullisista toiminnoista on tehty eritasoisia tutkimuksia eri näkökulmista. Kuitenkaan tutkimusta siitä, miten seikkailulliset menetelmät vaikuttavat isän ja pojan suhteeseen, ei ole tiedossani. Myös isän merkitys nuoren elämässä puhututtaa ja aihe on ollut esillä useilla eri tahoilla.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö sai toteutettavakseen Isät ja pojat puussa ‒ seikkailutoimintaa neuropsykiatrisesti oirehtiville nuorille -hankkeen, joka toteutettiin vuosien 2015‒2016 aikana. Tutkimusaineisto koostuu kahden isä ja poika -parin kertomista kokemuksista Isät ja pojat puussa -projektiin osallistumiseen liittyen, kun toiminnan päättymisestä oli kulunut noin 8 kuukautta. Tutkimuksessa etsitään vastausta kysymykseen ”Voidaanko isien ja poikien välistä suhdetta tukea seikkailullisin menetelmin”? Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla ja analyysi toteutettiin laadulliseen tutkimukseen soveltuvilla analyysimenetelmillä.
Työskentelen MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiössä kuntoutustyöntekijänä ja käytän paljon toiminnallisia ja seikkailullisia menetelmiä työssäni lasten, nuorten ja aikuisten ryhmien sekä perheiden kanssa. Kokemukseni mukaan seikkailullisilla toiminnoilla voidaan tuoda uutta näkökulmaa asioihin, kun poiketaan totutusta ympäristöstä erilaiseen toimintaan. Se mahdollistaa asioiden näkemisen toisin ja kokemisen uudella, yllättävälläkin, tavalla. Onnistumisen ja selviytymisen kokemukset ovat olleet monelle nuorelle merkityksellisiä. Tutkimusaihe oli mielenkiintoinen, sillä aiemmin saamieni kokemusten mukaan erityislasten ja -nuorten kanssa myönteiset muutokset ovat olleet merkityksellisiä.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että seikkailupedagogisten menetelmien käyttö koetaan tärkeäksi toimintatavaksi erityisnuorten toiminnassa ja tukemisessa. Isien ja poikien on mahdollista oppia ja kokea uusia asioita yhdessä seikkaillen. Yhteisten kokemusten ja yhteisen ajan myötä, heidän suhteensa vahvistuu. Se näkyy pojan kasvamisena ja rohkaistumisena sekä lisääntyneenä yhteisenä tekemisenä ja suunnitelmina yhteisestä ajankäytöstä. Tutkimustuloksia hyödynnetään isien ja poikien yhteisen seikkailullisen toiminnan edelleen kehittämisessä.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö sai toteutettavakseen Isät ja pojat puussa ‒ seikkailutoimintaa neuropsykiatrisesti oirehtiville nuorille -hankkeen, joka toteutettiin vuosien 2015‒2016 aikana. Tutkimusaineisto koostuu kahden isä ja poika -parin kertomista kokemuksista Isät ja pojat puussa -projektiin osallistumiseen liittyen, kun toiminnan päättymisestä oli kulunut noin 8 kuukautta. Tutkimuksessa etsitään vastausta kysymykseen ”Voidaanko isien ja poikien välistä suhdetta tukea seikkailullisin menetelmin”? Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla ja analyysi toteutettiin laadulliseen tutkimukseen soveltuvilla analyysimenetelmillä.
Työskentelen MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiössä kuntoutustyöntekijänä ja käytän paljon toiminnallisia ja seikkailullisia menetelmiä työssäni lasten, nuorten ja aikuisten ryhmien sekä perheiden kanssa. Kokemukseni mukaan seikkailullisilla toiminnoilla voidaan tuoda uutta näkökulmaa asioihin, kun poiketaan totutusta ympäristöstä erilaiseen toimintaan. Se mahdollistaa asioiden näkemisen toisin ja kokemisen uudella, yllättävälläkin, tavalla. Onnistumisen ja selviytymisen kokemukset ovat olleet monelle nuorelle merkityksellisiä. Tutkimusaihe oli mielenkiintoinen, sillä aiemmin saamieni kokemusten mukaan erityislasten ja -nuorten kanssa myönteiset muutokset ovat olleet merkityksellisiä.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että seikkailupedagogisten menetelmien käyttö koetaan tärkeäksi toimintatavaksi erityisnuorten toiminnassa ja tukemisessa. Isien ja poikien on mahdollista oppia ja kokea uusia asioita yhdessä seikkaillen. Yhteisten kokemusten ja yhteisen ajan myötä, heidän suhteensa vahvistuu. Se näkyy pojan kasvamisena ja rohkaistumisena sekä lisääntyneenä yhteisenä tekemisenä ja suunnitelmina yhteisestä ajankäytöstä. Tutkimustuloksia hyödynnetään isien ja poikien yhteisen seikkailullisen toiminnan edelleen kehittämisessä.