Palvelumuotoilu ammattina ja koulutuksena Suomessa
Tikkanen, Laura (2017)
Tikkanen, Laura
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703303941
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703303941
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa sekä lisätä tietoa palvelumuotoilusta koulutuksena sekä ammattina. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Service Design Network. Koulutuksen osalta kartoitetaan palvelumuotoiluun liittyvää koulutustarjontaa sekä kurssitarjonnan sisältöä. Opinnäytetyössä on kartoitettu ammattikorkeakouluja, yliopistoja sekä yksityisiä koulutuksen tarjoajia. Ammatin osalta selvitän työnkuvaan, erilaisiin urapolkuihin, koulutustaustaan, mielenkiinnon kohteisiin, kehittymistarpeisiin, koulutustarpeisiin sekä alan kehitysnäkymiin liittyviä asioita. Aihe on rajattu koulutuksen kohdalla Suomen tasolle.
Teoreettisessa viitekehyksessä käydään läpi palvelumuotoilun sisältö ja mihin sitä voidaan hyödyntää sekä mitä hyötyä siitä on. Opinnäytetyössä kuvataan myös, mitä ovat palvelupolku, palvelutuokio, kontaktipisteet, palvelumuotoilun prosessimalli sekä erilaiset käyttäjätiedon keräysmenetelmät. Tämän lisäksi tarkastellaan palvelumuotoilijan ammatissa vaadittavia taitoja ja ominaisuuksia.
Koulutuksen osalta tietoja on kerätty oppilaitosten tai palveluntarjoajien internetsivustojen valmiis-ta aineistoista ja dokumenteista. Ammatin kohdalla on tehty kyselytutkimus suomalaisille palvelumuotoilijoille. Vastausten lukumäärä oli 13 ja vastausprosentti oli 11,2 %. Sekä koulutuksen, että ammatin osalta vastaukset on koottu opinnäytetyöhön taulukon muotoon. Lopuksi vastaukset on analysoitu.
Koulutuksen kohdalla palvelumuotoilua oli yhdistetty laajasti erilaisiin koulutusaloihin. Tällaisia koulutusaloja ovat esimerkiksi hotelli- ja ravintola-ala, kulttuuri, liiketalous, sosiaaliala ja terveysala sekä tietotekniikka ja taideala. Palvelumuotoilijan ammatin osalta vastaajien toimenkuvat, työtehtävät, tehdyt projektit ja koulutustausta vaihtelivat paljon. Palvelumuotoilukoulutusta oli hankittu joko työn tai koulutuksen kautta. Palvelumuotoilijan työssä antoisaksi ja mielenkiintoiseksi koettiin esimerkiksi monipuolisuus sekä asiakkaiden kanssa tehtävä yhteistyö. Haasteeksi koettiin esimerkiksi alati vaihtuvat asiakkaat. Vastauksista kävi ilmi, että alalla on tärkeää jatkuvasti kehittää itseään. Palvelumuotoilijan tulevaisuuden kehittymishaasteiksi nähtiin muun muassa digitalisoituminen sekä teknologian kehitys. Koulutustarpeina nähtiin esimerkiksi laaja-alainen osaaminen. Vastaajien mukaan palvelumuotoilu tulee integroitumaan osaksi muita aloja.
Ehdotan jatkotutkimusaiheeksi palvelumuotoilun koulutustarpeet sekä ammatilliset osaamistarpeet digitalisoituvassa maailmassa. Julkisella sektorilla ja yrityksissä tullaan monia toimintoja digitalisoimaan ja palvelumuotoilu tulee näyttämään varmasti merkittävää osaa uusien digitalisoitujen palveluiden rakentumisessa. Hyvänä esimerkkinä tulee olemaan sosiaalipalvelut ja terveyspalvelut, koska SOTE-uudistus tulee muuttamaan merkittävästi palvelurakennetta.
Asiasanat: Palvelumuotoilija, Palvelumuotoilu, Palvelumuotoilukoulutus
Teoreettisessa viitekehyksessä käydään läpi palvelumuotoilun sisältö ja mihin sitä voidaan hyödyntää sekä mitä hyötyä siitä on. Opinnäytetyössä kuvataan myös, mitä ovat palvelupolku, palvelutuokio, kontaktipisteet, palvelumuotoilun prosessimalli sekä erilaiset käyttäjätiedon keräysmenetelmät. Tämän lisäksi tarkastellaan palvelumuotoilijan ammatissa vaadittavia taitoja ja ominaisuuksia.
Koulutuksen osalta tietoja on kerätty oppilaitosten tai palveluntarjoajien internetsivustojen valmiis-ta aineistoista ja dokumenteista. Ammatin kohdalla on tehty kyselytutkimus suomalaisille palvelumuotoilijoille. Vastausten lukumäärä oli 13 ja vastausprosentti oli 11,2 %. Sekä koulutuksen, että ammatin osalta vastaukset on koottu opinnäytetyöhön taulukon muotoon. Lopuksi vastaukset on analysoitu.
Koulutuksen kohdalla palvelumuotoilua oli yhdistetty laajasti erilaisiin koulutusaloihin. Tällaisia koulutusaloja ovat esimerkiksi hotelli- ja ravintola-ala, kulttuuri, liiketalous, sosiaaliala ja terveysala sekä tietotekniikka ja taideala. Palvelumuotoilijan ammatin osalta vastaajien toimenkuvat, työtehtävät, tehdyt projektit ja koulutustausta vaihtelivat paljon. Palvelumuotoilukoulutusta oli hankittu joko työn tai koulutuksen kautta. Palvelumuotoilijan työssä antoisaksi ja mielenkiintoiseksi koettiin esimerkiksi monipuolisuus sekä asiakkaiden kanssa tehtävä yhteistyö. Haasteeksi koettiin esimerkiksi alati vaihtuvat asiakkaat. Vastauksista kävi ilmi, että alalla on tärkeää jatkuvasti kehittää itseään. Palvelumuotoilijan tulevaisuuden kehittymishaasteiksi nähtiin muun muassa digitalisoituminen sekä teknologian kehitys. Koulutustarpeina nähtiin esimerkiksi laaja-alainen osaaminen. Vastaajien mukaan palvelumuotoilu tulee integroitumaan osaksi muita aloja.
Ehdotan jatkotutkimusaiheeksi palvelumuotoilun koulutustarpeet sekä ammatilliset osaamistarpeet digitalisoituvassa maailmassa. Julkisella sektorilla ja yrityksissä tullaan monia toimintoja digitalisoimaan ja palvelumuotoilu tulee näyttämään varmasti merkittävää osaa uusien digitalisoitujen palveluiden rakentumisessa. Hyvänä esimerkkinä tulee olemaan sosiaalipalvelut ja terveyspalvelut, koska SOTE-uudistus tulee muuttamaan merkittävästi palvelurakennetta.
Asiasanat: Palvelumuotoilija, Palvelumuotoilu, Palvelumuotoilukoulutus