Ensihoitajien psyykkinen kuormittavuus Kymenlaakson alueella
Sinkkonen, Emmi; Hatzitoliou, Anna (2017)
Sinkkonen, Emmi
Hatzitoliou, Anna
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704054271
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704054271
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena oli selvittää, kuinka psyykkisesti kuormittuneita ensihoitajat ovat Kymenlaakson alueella. Tavoitteina oli saada selville, mitkä tekijät aiheuttavat psyykkistä kuormitusta ja onko taustamuuttujilla merkitystä psyykkiseen kuormitukseen. Aihe on työelämälähtöinen ja ajankohtainen vireillä olevan sote-uudistuksen takia.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Itse tutkimuksen tiedonhankinta suoritettiin verkkokyselyllä 2017 ja siihen vastasi 71 ensihoitajaa.Se sisälsi väittämiä sekä muutaman avoimen kysymyksen. Kyselyn käsittely ja raportointi tehtiin Webropol-verkkopalvelua hyödyntäen ja avoimet kysymykset käsiteltiin sisällönanalyysillä.
Tutkimustuloksina nousi esille, että noin puolet ensihoitajista oli kokenut psyykkistä kuormitusta uransa aikana ja suurin osa niistä on naisia. Harvalla kuitenkaan työasiat kuormittavat kotona. Työn merkittävimpiä tuloksia oli, että lähes puolet vastaajista on harkinnut alanvaihtoa. Työmotivaatio oli tällä hetkellä alhainen ja se vaikuttaa työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Työmotivaation suurin vaikuttaja oli raskaat työajat ja puutteellinen esimiestoiminta. Päivystystilojen viihtyvyydessä on puutteita ja suurimmiksi ongelmiksi nousevat tilojen epäkäytännöllisyys ja sisäilmaongelmat. Kyselyn tulosten perusteella työparilla on suuri vaikutus psyykkiseen kuormitukseen. Työparin kokemusta ja kommunikaatiotaitoja pidettiin tärkeänä ja vakiparia arvostettiin. Lähes puolet vastaajista koki tarvetta lisäkoulutuksille, ja kuormittavina työtehtävinä pidettiin esimerkiksi lapsipotilaita, elvytyksiä ja mielenterveyspotilaita. Myös sosiaaliset hätätilanteet nousevat esille monessa kyselyn vastauksissa. Yli puolet naisista kokivat, etteivät pysty auttamaan potilaitaan tarpeeksi haluamallaan tavalla. Muutoksista, kuten sote-uudistuksesta, tiedottamisen koettiin olevan huonoa ja siihen kaivataan parannusta.Etelä-Kymenlaakson ensihoitajilla olivat negatiivisemmat ajatukset sote-uudistusta kohtaan kuin Pohjois-Kymenlaakson ensihoitajilla.
Toimeksiantaja pystyy hyödyntämään työn tuloksia halutessaan vaikuttaa ensihoitajien hyvinvointiin ja työssäjaksamiseen alueella.Esimerkiksi lisäkoulutusten avulla ja esimiestoiminnan kehittämisellä voitaisiin ehkäistä psyykkistä kuormitusta.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Itse tutkimuksen tiedonhankinta suoritettiin verkkokyselyllä 2017 ja siihen vastasi 71 ensihoitajaa.Se sisälsi väittämiä sekä muutaman avoimen kysymyksen. Kyselyn käsittely ja raportointi tehtiin Webropol-verkkopalvelua hyödyntäen ja avoimet kysymykset käsiteltiin sisällönanalyysillä.
Tutkimustuloksina nousi esille, että noin puolet ensihoitajista oli kokenut psyykkistä kuormitusta uransa aikana ja suurin osa niistä on naisia. Harvalla kuitenkaan työasiat kuormittavat kotona. Työn merkittävimpiä tuloksia oli, että lähes puolet vastaajista on harkinnut alanvaihtoa. Työmotivaatio oli tällä hetkellä alhainen ja se vaikuttaa työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Työmotivaation suurin vaikuttaja oli raskaat työajat ja puutteellinen esimiestoiminta. Päivystystilojen viihtyvyydessä on puutteita ja suurimmiksi ongelmiksi nousevat tilojen epäkäytännöllisyys ja sisäilmaongelmat. Kyselyn tulosten perusteella työparilla on suuri vaikutus psyykkiseen kuormitukseen. Työparin kokemusta ja kommunikaatiotaitoja pidettiin tärkeänä ja vakiparia arvostettiin. Lähes puolet vastaajista koki tarvetta lisäkoulutuksille, ja kuormittavina työtehtävinä pidettiin esimerkiksi lapsipotilaita, elvytyksiä ja mielenterveyspotilaita. Myös sosiaaliset hätätilanteet nousevat esille monessa kyselyn vastauksissa. Yli puolet naisista kokivat, etteivät pysty auttamaan potilaitaan tarpeeksi haluamallaan tavalla. Muutoksista, kuten sote-uudistuksesta, tiedottamisen koettiin olevan huonoa ja siihen kaivataan parannusta.Etelä-Kymenlaakson ensihoitajilla olivat negatiivisemmat ajatukset sote-uudistusta kohtaan kuin Pohjois-Kymenlaakson ensihoitajilla.
Toimeksiantaja pystyy hyödyntämään työn tuloksia halutessaan vaikuttaa ensihoitajien hyvinvointiin ja työssäjaksamiseen alueella.Esimerkiksi lisäkoulutusten avulla ja esimiestoiminnan kehittämisellä voitaisiin ehkäistä psyykkistä kuormitusta.