Vaikeasti vammautunut potilas ensihoidossa : Tutkimus vaikeasti vammautuneen potilaan hoito- ja kuljetusviiveistä Soiten ensihoitokeskuksen alueella
Peltoniemi, Tiia; Tirkkonen, Anni (2017)
Peltoniemi, Tiia
Tirkkonen, Anni
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704074447
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704074447
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Oulun ammattikorkeakoulu
Ensihoidon tutkinto-ohjelma
Tekijät: Tiia Peltoniemi ja Anni Tirkkonen
Opinnäytetyön nimi: Vaikeasti vammautunut potilas ensihoidossa – Tutkimus vaikeasti vammautuneen potilaan hoito- ja kuljetusviiveistä Soiten ensihoitokeskuksen alueella
Työn ohjaaja: Petri Roivainen ja Raija Rajala
Työn valmistumislukukausi- ja vuosi: Kevät 2017 Sivumäärä: 39 sivua + 4 liitesivua
Tutkimusten mukaan vaikeasti vammautuneen potilaan selviytymisen kannalta tärkein tekijä on nopea kuljetus lopulliseen hoitopaikkaan, jossa potilaan tulisi olla tunnin kuluessa vammautumishetkestä. Tämän niin kutsutun kultaisen tunnin toteutuminen vaikuttaa oleellisesti vaikeasti vammautuneen potilaan selviytymiseen ja pysyvien vammojen syntymiseen. Ripeä toiminta ja toimiva yhteistyö edesauttavat kultaisen tunnin toteutumista.
Tämä tutkimus on toteutettu yhteistyössä Soiten ensihoitokeskuksen kanssa, joka sijaitsee Keski-Pohjanmaalla. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon ensihoitajat käyttivät aikaa vaikeasti vammautuneen potilaan hälytystehtävällä ja mitkä tekijät siihen vaikuttivat. Tutkimuksessa tarkasteltiin vuoden 2015 potilasasiakirjoja vaikeasti vammautuneiden potilaiden osalta.
Tämä opinnäytetyö on toteutettu kvantitatiivisena, retrospektiivisena tutkimuksena. Aineiston keruuta varten suunnittelimme tiedonkeruulomakkeen, johon keräsimme 146 hälytystehtävän tiedot. Tutkimuksen tulokset analysoitiin Excel- ja SPSS-ohjelmilla.
Tutkimuksessa mukana olleista 146 potilaasta 30% pääsi lopulliseen hoitopaikkaan tunnin kuluessa hälytystehtävän alkamisesta. Tutkimuksessa mukana olleista hälytystehtävistä noin 10% kohdalla toteutui enintään 10 minuutin kohteessa oloaika. Keskimäärin kohteessa oltiin 22 minuuttia. Yksittäistä syytä pitkään kohteessa oloaikaan ei tässä tutkimuksessa löytynyt.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää alueellisen ensihoidon laadun parantamisessa ja työntekijöiden ammattitaidon kehittämisessä. Ensihoitokeskuksen työtekijöille voidaan järjestää simulaatiokoulutuksia vammapotilaan kohtaamisesta ja vaikeasti vammautuneen potilaan hoitotaktiikan valitsemisesta. Lisäksi työntekijöille voidaan järjestää teoriakoulutusta vammapotilaan selviytymisestä ja siitä, millä tavalla yksittäinen ensihoitaja voi parantaa vaikeasti vammautuneen potilaan selviytymismahdollisuuksia. Tutkimuksesta hyötyvät kunnat ja sairaanhoitopiiri, jotka maksavat vammapotilaan hoidon. Lopullinen hyödynsaaja on vaikeasti vammautunut potilas, jonka selviytymismahdollisuuksiin voidaan vaikuttaa lyhyillä hoitoviiveillä.
Asiasanat: vammapotilas, kultainen tunti, kohteessa oloaika, ensihoito
Oulun ammattikorkeakoulu
Ensihoidon tutkinto-ohjelma
Tekijät: Tiia Peltoniemi ja Anni Tirkkonen
Opinnäytetyön nimi: Vaikeasti vammautunut potilas ensihoidossa – Tutkimus vaikeasti vammautuneen potilaan hoito- ja kuljetusviiveistä Soiten ensihoitokeskuksen alueella
Työn ohjaaja: Petri Roivainen ja Raija Rajala
Työn valmistumislukukausi- ja vuosi: Kevät 2017 Sivumäärä: 39 sivua + 4 liitesivua
Tutkimusten mukaan vaikeasti vammautuneen potilaan selviytymisen kannalta tärkein tekijä on nopea kuljetus lopulliseen hoitopaikkaan, jossa potilaan tulisi olla tunnin kuluessa vammautumishetkestä. Tämän niin kutsutun kultaisen tunnin toteutuminen vaikuttaa oleellisesti vaikeasti vammautuneen potilaan selviytymiseen ja pysyvien vammojen syntymiseen. Ripeä toiminta ja toimiva yhteistyö edesauttavat kultaisen tunnin toteutumista.
Tämä tutkimus on toteutettu yhteistyössä Soiten ensihoitokeskuksen kanssa, joka sijaitsee Keski-Pohjanmaalla. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon ensihoitajat käyttivät aikaa vaikeasti vammautuneen potilaan hälytystehtävällä ja mitkä tekijät siihen vaikuttivat. Tutkimuksessa tarkasteltiin vuoden 2015 potilasasiakirjoja vaikeasti vammautuneiden potilaiden osalta.
Tämä opinnäytetyö on toteutettu kvantitatiivisena, retrospektiivisena tutkimuksena. Aineiston keruuta varten suunnittelimme tiedonkeruulomakkeen, johon keräsimme 146 hälytystehtävän tiedot. Tutkimuksen tulokset analysoitiin Excel- ja SPSS-ohjelmilla.
Tutkimuksessa mukana olleista 146 potilaasta 30% pääsi lopulliseen hoitopaikkaan tunnin kuluessa hälytystehtävän alkamisesta. Tutkimuksessa mukana olleista hälytystehtävistä noin 10% kohdalla toteutui enintään 10 minuutin kohteessa oloaika. Keskimäärin kohteessa oltiin 22 minuuttia. Yksittäistä syytä pitkään kohteessa oloaikaan ei tässä tutkimuksessa löytynyt.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää alueellisen ensihoidon laadun parantamisessa ja työntekijöiden ammattitaidon kehittämisessä. Ensihoitokeskuksen työtekijöille voidaan järjestää simulaatiokoulutuksia vammapotilaan kohtaamisesta ja vaikeasti vammautuneen potilaan hoitotaktiikan valitsemisesta. Lisäksi työntekijöille voidaan järjestää teoriakoulutusta vammapotilaan selviytymisestä ja siitä, millä tavalla yksittäinen ensihoitaja voi parantaa vaikeasti vammautuneen potilaan selviytymismahdollisuuksia. Tutkimuksesta hyötyvät kunnat ja sairaanhoitopiiri, jotka maksavat vammapotilaan hoidon. Lopullinen hyödynsaaja on vaikeasti vammautunut potilas, jonka selviytymismahdollisuuksiin voidaan vaikuttaa lyhyillä hoitoviiveillä.
Asiasanat: vammapotilas, kultainen tunti, kohteessa oloaika, ensihoito