NUORTEN SEKSUAALISEN HÄIRINNÄN TUNNISTAMINEN JA ENNALTAEHKÄISY - Eurajoen yhteiskoulun 8-luokkalaisten seksuaalikasvatuksen toimintamallin kehittäminen
Poutala, Niina (2017)
Poutala, Niina
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704064367
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704064367
Tiivistelmä
Kouluterveydenhuolto on oppilaan terveyttä ja hyvinvointia tukevaa toimintaa. Kouluterveydenhuoltoon kuuluu oleellisena osana myös terveysneuvonta, jonka avulla pyritään ehkäisemään syrjintää ja kiusaamista. Yksi syrjinnän ja kiusaamisen muoto on seksuaalinen häirintä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Eurajoen yhteiskouluun toimintamalli seksuaalisen häirinnän tunnistamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Eurajoen yhteiskoulun 8-luokkalaisten ajatuksia ja kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä sekä luoda vastausten perusteella nuorten tarpeisiin vastaava toimintamalli seksuaalisen häirinnän tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn.
Kehittämistyö tehtiin toimintatutkimuksena käyttäen triangulaatiota. Aineistoa kerättiin kyselylomaketutkimuksella sekä ryhmähaastatteluilla. Aineistot analysoitiin käyttäen kuvailevaa sisällönanalyysiä ja teemoittelua.
Tulosten mukaan tytöt kokevat seksuaalista häirintää poikia enemmän. Tytöt myös useammin määrittelevät tekoja seksuaaliseksi häirinnäksi. Useimmiten nuoret kokevat nimittelyä sekä joutuvat kuulemaan kaksimielisiä juttuja haluamattaan. Näiden seksuaalisten häirinnän muotojen yleistyessä, menettävät ne negatiivisen merkityksensä, eikä niitä enää mielletä seksuaaliseksi häirinnäksi.
Tulokset kertovat, että nuorten mielestä koulussa tulisi puhua seksuaalisesta häirinnästä sekä puuttua siihen. Tulosten mukaan nuoret kokevat, että heidän kokemuksiaan seksuaalisesta häirinnästä vähätellään eikä niitä oteta todesta.
Kehittämistyönä Eurajoen yhteiskouluun luotiin toimintamalli, joka mahdollistaa seksuaalisen häirinnän kokemusten järjestelmällisen puheeksi ottamisen koulussa. Malli koostuu kolmesta osiosta. Viimeinen osio rakentuu edellisten osioiden päälle, joten sen sisältö saattaa vuosittain vaihdella.
Kehittämistyön tuloksia voidaan hyödyntää koulun seksuaalikasvatuksen toteutuksessa. Toimintamallin järjestelmällinen käyttö tulisi kirjata koulun toimintasuunnitelmaan. Tarvittaessa luotu malli on muunneltavissa myös muiden aiheiden käsittelyyn.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Eurajoen yhteiskouluun toimintamalli seksuaalisen häirinnän tunnistamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Eurajoen yhteiskoulun 8-luokkalaisten ajatuksia ja kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä sekä luoda vastausten perusteella nuorten tarpeisiin vastaava toimintamalli seksuaalisen häirinnän tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn.
Kehittämistyö tehtiin toimintatutkimuksena käyttäen triangulaatiota. Aineistoa kerättiin kyselylomaketutkimuksella sekä ryhmähaastatteluilla. Aineistot analysoitiin käyttäen kuvailevaa sisällönanalyysiä ja teemoittelua.
Tulosten mukaan tytöt kokevat seksuaalista häirintää poikia enemmän. Tytöt myös useammin määrittelevät tekoja seksuaaliseksi häirinnäksi. Useimmiten nuoret kokevat nimittelyä sekä joutuvat kuulemaan kaksimielisiä juttuja haluamattaan. Näiden seksuaalisten häirinnän muotojen yleistyessä, menettävät ne negatiivisen merkityksensä, eikä niitä enää mielletä seksuaaliseksi häirinnäksi.
Tulokset kertovat, että nuorten mielestä koulussa tulisi puhua seksuaalisesta häirinnästä sekä puuttua siihen. Tulosten mukaan nuoret kokevat, että heidän kokemuksiaan seksuaalisesta häirinnästä vähätellään eikä niitä oteta todesta.
Kehittämistyönä Eurajoen yhteiskouluun luotiin toimintamalli, joka mahdollistaa seksuaalisen häirinnän kokemusten järjestelmällisen puheeksi ottamisen koulussa. Malli koostuu kolmesta osiosta. Viimeinen osio rakentuu edellisten osioiden päälle, joten sen sisältö saattaa vuosittain vaihdella.
Kehittämistyön tuloksia voidaan hyödyntää koulun seksuaalikasvatuksen toteutuksessa. Toimintamallin järjestelmällinen käyttö tulisi kirjata koulun toimintasuunnitelmaan. Tarvittaessa luotu malli on muunneltavissa myös muiden aiheiden käsittelyyn.