Tuotantopalvelimen käyttöönotto ja palautus
Rita, Sami (2017)
Rita, Sami
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704114640
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704114640
Tiivistelmä
Opinnäytetyöprojekti aiheeltaan ”Tuotantopalvelimen käyttöönotto ja palautus” käynnistettiin loppuvuonna 2016 perustuen toimeksiantajan – ”Yritys Y”:n omassa projektissa tunnistettuihin tarpeisiin. Opinnäytetyö toteutettiin kokonaisuudessaan valmiiksi vuoden 2017 alkupuolella.
Projektin tavoitteena oli nimensä mukaisesti selvittää ja testata virtuaalisessa labraympäristössä tehokkaita käyttöönotto- ja palautusmenetelmiä toimeksiantajan Linux-palvelimia varten sekä analysoida kokeiltujen menetelmien käyttökelpoisuutta samalla dokumentoiden toteutukset yksilökohtaisesti. Palautettaessa palvelinta olennaisinta oli järjestelmän asetusten ja sovellusasennusten ennalleen saattaminen välittämättä palvelimelle mahdollisesti tallennetusta muusta datasta.
Opinnäytetyö alkaa johdannolla, jossa käydään läpi projektin lähtötilanne, aihe ja toteutusmalli. Johdannon jälkeen tulee tietoperusta tarvittavine ammattikäsitteineen sekä esitellään työssä käytettävät työkalut. Alun teoriaosuuden jälkeen toteutetaan Oracle VirtualBoxilla palautusmenetelmien testausta varten virtuaalinen testiympäristö.
Testiympäristössä suoritetaan käytännön testaukset valituilla menetelmillä, joihin lukeutuvat olemassa olevan palvelimen palautus levykuvasta Clonezilla-työkalulla, uuden palvelimen käyttöönotto Red Hat Linux Enterprisen kickstart-tiedostolla ja palvelinympäristön provisiointi Ansible-automatisointityökalulla.
Testien suorittamisen jälkeen analysoidaan valittujen palvelinten käyttöönotto- ja palautusmenetelmien käyttökelpoisuus sekä käydään läpi jatkokehitysideat. Analyysi sisältää suositukset toimeksiantajalle koskien työkalujen hyödyntämistä omassa kehityshankkeessaan. Viimeisenä on projektin yhteenveto sisältäen opinnäytetyöprosessin ja oman ammatillisen oppimisen käsittelyn.
Projektin tuloksena onnistuttiin selvittämään toimeksiantajan ympäristöön soveltuvia provisiointityökaluja, jotka tehokkaasti konfiguroituna vähentävät manuaalisen palvelintyön määrää merkittävästi. Erityisesti kickstart-tiedoston ja Ansible-työkalun yhteiskäytöllä on mahdollista tehdä palvelimen käyttöönotosta ja palautuksesta aiempaa nopeampi sekä vaivattomampi prosessi palvelinympäristön ylläpitäjälle.
Opinnäytetyön toteutusmalli noudatti löyhästi ohjelmistokehityksestä tuttua perinteistä vesiputousmallia. Vesiputousmallissa tehdään esisuunnittelun perusteella vaatimusmäärittely, jota seuraa suunnittelu, toteutus ja testaus kronologisessa järjestyksessä. Vesiputousmallin yleisperiaatteet soveltui hyvin tämän työn toteutukseen projektin pienuuden ja helpon hallittavuuden vuoksi. Saatujen tulosten myötä tehtävään laajempaan jatkokehitykseen soveltuu oletettavasti ketterämmät toteututusmallit paremmin.
Projektin tavoitteena oli nimensä mukaisesti selvittää ja testata virtuaalisessa labraympäristössä tehokkaita käyttöönotto- ja palautusmenetelmiä toimeksiantajan Linux-palvelimia varten sekä analysoida kokeiltujen menetelmien käyttökelpoisuutta samalla dokumentoiden toteutukset yksilökohtaisesti. Palautettaessa palvelinta olennaisinta oli järjestelmän asetusten ja sovellusasennusten ennalleen saattaminen välittämättä palvelimelle mahdollisesti tallennetusta muusta datasta.
Opinnäytetyö alkaa johdannolla, jossa käydään läpi projektin lähtötilanne, aihe ja toteutusmalli. Johdannon jälkeen tulee tietoperusta tarvittavine ammattikäsitteineen sekä esitellään työssä käytettävät työkalut. Alun teoriaosuuden jälkeen toteutetaan Oracle VirtualBoxilla palautusmenetelmien testausta varten virtuaalinen testiympäristö.
Testiympäristössä suoritetaan käytännön testaukset valituilla menetelmillä, joihin lukeutuvat olemassa olevan palvelimen palautus levykuvasta Clonezilla-työkalulla, uuden palvelimen käyttöönotto Red Hat Linux Enterprisen kickstart-tiedostolla ja palvelinympäristön provisiointi Ansible-automatisointityökalulla.
Testien suorittamisen jälkeen analysoidaan valittujen palvelinten käyttöönotto- ja palautusmenetelmien käyttökelpoisuus sekä käydään läpi jatkokehitysideat. Analyysi sisältää suositukset toimeksiantajalle koskien työkalujen hyödyntämistä omassa kehityshankkeessaan. Viimeisenä on projektin yhteenveto sisältäen opinnäytetyöprosessin ja oman ammatillisen oppimisen käsittelyn.
Projektin tuloksena onnistuttiin selvittämään toimeksiantajan ympäristöön soveltuvia provisiointityökaluja, jotka tehokkaasti konfiguroituna vähentävät manuaalisen palvelintyön määrää merkittävästi. Erityisesti kickstart-tiedoston ja Ansible-työkalun yhteiskäytöllä on mahdollista tehdä palvelimen käyttöönotosta ja palautuksesta aiempaa nopeampi sekä vaivattomampi prosessi palvelinympäristön ylläpitäjälle.
Opinnäytetyön toteutusmalli noudatti löyhästi ohjelmistokehityksestä tuttua perinteistä vesiputousmallia. Vesiputousmallissa tehdään esisuunnittelun perusteella vaatimusmäärittely, jota seuraa suunnittelu, toteutus ja testaus kronologisessa järjestyksessä. Vesiputousmallin yleisperiaatteet soveltui hyvin tämän työn toteutukseen projektin pienuuden ja helpon hallittavuuden vuoksi. Saatujen tulosten myötä tehtävään laajempaan jatkokehitykseen soveltuu oletettavasti ketterämmät toteututusmallit paremmin.