Tuotekehitysvaiheessa olevan uuden kasvualustaseoksen vedenpidätyskyvyn mittaaminen
Sarlin, Frans (2017)
Sarlin, Frans
Hämeen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704124712
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704124712
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää uusien kasvualustaseoksien vedenpidätyskykyä ja miten eri kasvualustaseokset erosivat toisistaan vedenpidätyskyvyn, juurien, lehdistön, korkeuden, leveyden ja kukinnan osalta. Työn tilaajana oli Kekkilä Oy. Tilaaja halusi verrata miten uusien kasvualustaseosten vedenpidätysominaisuudet poikkesivat nykyään markkinoilla olevien seosten ominaisuuksista.
Tutkimus suoritettiin HAMK Lepaan yksikön kasvihuoneen tutkimusosaston neljännessä koehuoneessa, elokuun 2016 puolivälistä lokakuun 2016 puolivälin aikana. Mitattavana oli neljä erilaista kasvualustaa. Yhdessä oli pelkkää turvetta, toisessa ja kolmannessa oli turpeen lisäksi tilaajan seosainetta (20 % ja 30 % määrät), joka lisättiin perusturpeeseen ja neljännessä seosaineen määrä oli 20 %, mutta seosaine oli eri kuin toisessa ja kolmannessa kasvualustassa. Koekasvina työssä käytettiin Baladin ruusubegoniaa, joka on väriltään punainen. Tutkimuksen jälkeen selvisi, että neljäs kasvualusta (uusi seos) pysyi kasteluista huolimatta kuivempana kuin muut kolme kasvualustaa. Kasvualusta ykkönen eli perusturve pystyi ottamaan toiseksi vähiten vettä uudessa kastelussa. Toinen (20 % seos) ja kolmas (30 % seos) kasvualusta imivät parhaiten vettä kasteluissa.
Kasvuston ja kukintojen suhteen ei merkittäviä eroja havaittu. Kaikissa pöydissä kasvusto ja kukinnat olivat tasalaatuisia, nuppuja oli yhtä monta ja auenneita kukintoja myös. Juuristojen suhteen ei suuria eroja ollut. Juuristot arviointiin asteikolla 1-5 ja keskiarvoksi saatiin 4.
Tutkimus suoritettiin HAMK Lepaan yksikön kasvihuoneen tutkimusosaston neljännessä koehuoneessa, elokuun 2016 puolivälistä lokakuun 2016 puolivälin aikana. Mitattavana oli neljä erilaista kasvualustaa. Yhdessä oli pelkkää turvetta, toisessa ja kolmannessa oli turpeen lisäksi tilaajan seosainetta (20 % ja 30 % määrät), joka lisättiin perusturpeeseen ja neljännessä seosaineen määrä oli 20 %, mutta seosaine oli eri kuin toisessa ja kolmannessa kasvualustassa. Koekasvina työssä käytettiin Baladin ruusubegoniaa, joka on väriltään punainen. Tutkimuksen jälkeen selvisi, että neljäs kasvualusta (uusi seos) pysyi kasteluista huolimatta kuivempana kuin muut kolme kasvualustaa. Kasvualusta ykkönen eli perusturve pystyi ottamaan toiseksi vähiten vettä uudessa kastelussa. Toinen (20 % seos) ja kolmas (30 % seos) kasvualusta imivät parhaiten vettä kasteluissa.
Kasvuston ja kukintojen suhteen ei merkittäviä eroja havaittu. Kaikissa pöydissä kasvusto ja kukinnat olivat tasalaatuisia, nuppuja oli yhtä monta ja auenneita kukintoja myös. Juuristojen suhteen ei suuria eroja ollut. Juuristot arviointiin asteikolla 1-5 ja keskiarvoksi saatiin 4.