Työpaikkakiusaaminen ravintola-alalla
Oinonen, Niina (2017)
Oinonen, Niina
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704174830
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704174830
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena on selvittää, kokevatko ravintola-alalla työskentelevät työpaikkakiusaamista, seksuaalista häirintää tai sukupuolista häirintää työyhteisönsä sisällä. Tutkimuksen tavoitteena on vastata kysymyksiin kuka työyhteisössä kiusaa, ja minkä kiusatut kokevat olevan syy heihin kohdistuvaan epäasialliseen käytökseen. Opinnäytetyöni teoriaosuudessa käyn läpi mitä työpaikkakiusaaminen on, miten erilaiset lait määrittelevät työpaikkakiusaamista, kuinka työpaikkakiusaamista ilmenee ja mitkä voivat olla syitä työpaikkakiusaamiselle. Seksuaalinen ja sukupuolinen häirintä on osa työpaikkakiusaamista, joten avaan näitäkin asioita lyhyesti. Tämän jälkeen käyn läpi mitä toimenpiteitä työpaikoilla voi tehdä työpaikkakiusaamisen varalle, kuten kuinka työpaikkakiusaamista voi ehkäistä, mitkä ovat toimenpiteet työpaikkakiusaamista havaittaessa ja miten työpaikkakiusaaminen vaikuttaa työyhteisössä.
Opinnäytetyöni yhteistyökumppani on Palvelualojen Ammattiliitto ja tutkimus on rajattu ravintola-alaan. Opinnäytetyössäni käytetään kvantitatiivista tutkimusmenetelmää ja tietoa kerätään kyselylomakkeella. Kysely toteutettiin ajalla 25.1.2017–9.2.2017 Webropol-ohjelmalla. Kysely lähetettiin noin tuhannelle liiton jäsenelle, jotka työskentelevät ravintola-alan työntekijöinä ja esimiehinä. Kysely rajattiin työyhteisön sisällä tapahtuvaan työpaikkakiusaamiseen siksi, että Palvelualojen Ammattiliitto oli vuonna 2015 teettänyt kyselyn jäsenilleen, jossa oli tutkittu asiakkaiden puolelta tapahtuvaa häirintää työntekijöitä kohtaan.
Kyselyyn vastasi 152 henkilöä. Vastaajista 44 % ei ollut havainnut työyhteisössään epäasiallista kohtelua tai häirintää. 46 % oli havainnut muihin työntekijöihin koskevaa häirintää ja 36 % vastaajista oli kokenut itseensä kohdistuvaa epäasiallista kohtelua tai häirintää. Seksuaalista ja sukupuolista häirintää oli havaittu huomattavasti vähemmän kuin epäasiallista kohtelua ja häirintää. 83 % vastaajista ei ollut kokenut seksuaalista tai sukupuolista häirintää työyhteisössään. 13 % vastaajista oli havainnut muihin työntekijöihin koskevaa seksuaalista tai sukupuolista häirintää, ja 10 % oli kokenut itseensä kohdistuvaa häirintää.
Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että ravintola-alalla tapahtuu työpaikkakiusaamista, ja eniten työpaikkakiusaamista ilmenee henkilön aseman, maineen, ominaisuuksien, ulkonäön, luonteenpiirteiden tai yksityiselämän musta-maalaamisena. Seksuaalista ja sukupuolista häirintää on myös havaittavissa ravintola-alalla, mutta huomattavasti vähemmän kuin työpaikkakiusaamista. Eniten seksuaalista ja sukupuolista häirintää ilmenee sukupuolisesti vihjailevilla eleillä ja ilmeillä, sekä vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevilla epäasiallisilla huomautuksilla ja kysymyksillä. Vastauksista voidaan todeta, että työpaikkakiusaamista ilmenee lähes yhtä paljon niin työntekijöiden kuin esimiehen puolelta. Seksuaalista tai sukupuolista häirintää ilmenee kyselyn mukaan enemmän esimiesten puolelta verrattuna työntekijöinä työskenteleviin. Kyselystä tulee ilmi, ettei ravintola-alalla ole toimintamalleja työpaikkakiusaamisen varalle, mikä olisi ensisijaisen tärkeää työpaikkakiusaamisen ehkäisemiseksi.
Opinnäytetyöni yhteistyökumppani on Palvelualojen Ammattiliitto ja tutkimus on rajattu ravintola-alaan. Opinnäytetyössäni käytetään kvantitatiivista tutkimusmenetelmää ja tietoa kerätään kyselylomakkeella. Kysely toteutettiin ajalla 25.1.2017–9.2.2017 Webropol-ohjelmalla. Kysely lähetettiin noin tuhannelle liiton jäsenelle, jotka työskentelevät ravintola-alan työntekijöinä ja esimiehinä. Kysely rajattiin työyhteisön sisällä tapahtuvaan työpaikkakiusaamiseen siksi, että Palvelualojen Ammattiliitto oli vuonna 2015 teettänyt kyselyn jäsenilleen, jossa oli tutkittu asiakkaiden puolelta tapahtuvaa häirintää työntekijöitä kohtaan.
Kyselyyn vastasi 152 henkilöä. Vastaajista 44 % ei ollut havainnut työyhteisössään epäasiallista kohtelua tai häirintää. 46 % oli havainnut muihin työntekijöihin koskevaa häirintää ja 36 % vastaajista oli kokenut itseensä kohdistuvaa epäasiallista kohtelua tai häirintää. Seksuaalista ja sukupuolista häirintää oli havaittu huomattavasti vähemmän kuin epäasiallista kohtelua ja häirintää. 83 % vastaajista ei ollut kokenut seksuaalista tai sukupuolista häirintää työyhteisössään. 13 % vastaajista oli havainnut muihin työntekijöihin koskevaa seksuaalista tai sukupuolista häirintää, ja 10 % oli kokenut itseensä kohdistuvaa häirintää.
Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että ravintola-alalla tapahtuu työpaikkakiusaamista, ja eniten työpaikkakiusaamista ilmenee henkilön aseman, maineen, ominaisuuksien, ulkonäön, luonteenpiirteiden tai yksityiselämän musta-maalaamisena. Seksuaalista ja sukupuolista häirintää on myös havaittavissa ravintola-alalla, mutta huomattavasti vähemmän kuin työpaikkakiusaamista. Eniten seksuaalista ja sukupuolista häirintää ilmenee sukupuolisesti vihjailevilla eleillä ja ilmeillä, sekä vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevilla epäasiallisilla huomautuksilla ja kysymyksillä. Vastauksista voidaan todeta, että työpaikkakiusaamista ilmenee lähes yhtä paljon niin työntekijöiden kuin esimiehen puolelta. Seksuaalista tai sukupuolista häirintää ilmenee kyselyn mukaan enemmän esimiesten puolelta verrattuna työntekijöinä työskenteleviin. Kyselystä tulee ilmi, ettei ravintola-alalla ole toimintamalleja työpaikkakiusaamisen varalle, mikä olisi ensisijaisen tärkeää työpaikkakiusaamisen ehkäisemiseksi.