Rasvoittuvuuserot eri lammasroduilla
Knuuttila, Maija (2017)
Knuuttila, Maija
Hämeen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704134795
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704134795
Tiivistelmä
Työn toimeksiantajana oli kymenlaaksolainen pienteurastamo, joka käsit-telee pääasiassa lampaita. Työn tarkoituksena oli verrata rasvoittuvuuseroja eri rotujen välillä. Toimeksiantajaa kiinnosti rasvoittuneisuus, koska suomalaisessa tukijärjestelmässä yli 18 kg painavista karitsan ruhoista maksetaan laatupalkkiota. Laatupalkkiossa ei huomioida rasvoittuneisuut-ta. Tämän takia mietittiin, oliko ruhopainon kasvun myötä kasvanut myös rasvoittuneisuus. Etenkin erot rotujen välillä kiinnostivat.
Työn tarkoituksena oli tutkia rasvan rakennetta ja ruokinnan merkitystä rasvoittumiselle teoriapohjalta. Paloitteluista saatavien saantokokeiden pohjalta oli tarkoitus verrata rasvasaantoeroja eri rotujen välillä. Saanto-kokeita tehtiin asiakkaiden paloittelutoiveiden mukaisesti, koska teurasta-mon ostamat lampaat ja karitsat myydään eteenpäin pääasiassa ruhoina. Saannot tehtiin punnitsemalla ruho ja punnitsemalla sitten leikkuun jälkeen ruhosta saadut liha-, luu- ja rasvamäärät. Otannoissa edustettuina olleet rodut olivat suomenlammas, texel, dorset sekä oxford down-dorset–risteytys.
Tuloksissa havaittiin, että texel oli roduista vähärasvaisin. Suomenlammas ja dorset olivat rasvoittuneisuudeltaan samanlaisia. Suomenlampaista teh-dyssä otannassa oli suuria vaihteluita. Jatkotutkimuksena voisi selvittää, ilmeneekö suomenlampaalla perintötekijöistä johtuva vaikutus ruholaatuun kaikkein eniten. On myös huomattava, että tutkimustuloksia vahvistaisivat useammat saantokokeet.
Työn tarkoituksena oli tutkia rasvan rakennetta ja ruokinnan merkitystä rasvoittumiselle teoriapohjalta. Paloitteluista saatavien saantokokeiden pohjalta oli tarkoitus verrata rasvasaantoeroja eri rotujen välillä. Saanto-kokeita tehtiin asiakkaiden paloittelutoiveiden mukaisesti, koska teurasta-mon ostamat lampaat ja karitsat myydään eteenpäin pääasiassa ruhoina. Saannot tehtiin punnitsemalla ruho ja punnitsemalla sitten leikkuun jälkeen ruhosta saadut liha-, luu- ja rasvamäärät. Otannoissa edustettuina olleet rodut olivat suomenlammas, texel, dorset sekä oxford down-dorset–risteytys.
Tuloksissa havaittiin, että texel oli roduista vähärasvaisin. Suomenlammas ja dorset olivat rasvoittuneisuudeltaan samanlaisia. Suomenlampaista teh-dyssä otannassa oli suuria vaihteluita. Jatkotutkimuksena voisi selvittää, ilmeneekö suomenlampaalla perintötekijöistä johtuva vaikutus ruholaatuun kaikkein eniten. On myös huomattava, että tutkimustuloksia vahvistaisivat useammat saantokokeet.