Paikkatiedon hyödyntäminen liikenteen päästöriskien ja asumiseen soveltuvien alueiden arvioinnissa ilmanlaadun kannalta
Saarelainen, Jenni (2017)
Saarelainen, Jenni
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704134767
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704134767
Tiivistelmä
Hyvä ilmanlaatu on tärkeä osa terveellistä elinympäristöä. Samalla kuitenkin joudutaan
kaavoittamaan yhä haasteellisemmille paikoille. Maankäytön suunnittelulla ja toimintojen
sijoittelulla on tärkeä osa, kun halutaan vähentää liikenteestä johtuvia ympäristön häiriötekijöitä,
kuten pakokaasu- ja hiukkaspäästöjä.
Tämä työ rajattiin koskemaan vain pääkaupunkiseudulla asuvien ajoneuvoliikenteestä johtuvien
hiukkaspäästöjen vaikutuksen alaisiksi joutuvia. Työssä käsiteltiin vain maantie- ja
katuliikenteen hiukkas- ja pakokaasupäästöjä. Työn ulkopuolelle rajattiin muiden kuin ajoneuvoliikenteestä
johtuvien hiukkaspäästöjen vaikutus asumiseen.
Työssä verrattiin olemassa olevaa tietoa ja tutkimusaineistoa kaavoituksen tarpeisiin nähden
ja etsittiin paikkatiedon keinoja ilmanlaatuvyöhykkeiden tehokkaaseen käyttöön kaavoituksen
tueksi.
Tutkimuksen lopputuloksena perusteltiin, miksi ilmanlaatuvyöhykkeet ovat helppo ja kustannustehokas
tapa lähteä arvioimaan asumiseen tai herkkien kohteiden käyttöön soveltuvia
paikkoja maankäytössä ja miten voidaan vetää raja niiden kohteiden ja alueiden välille,
joilla ilmanlaatu ei ole merkittävä riskitekijä ja niiden joiden kohdalla ilmanlaatuun tulee
kiinnittää erityistä huomiota.
kaavoittamaan yhä haasteellisemmille paikoille. Maankäytön suunnittelulla ja toimintojen
sijoittelulla on tärkeä osa, kun halutaan vähentää liikenteestä johtuvia ympäristön häiriötekijöitä,
kuten pakokaasu- ja hiukkaspäästöjä.
Tämä työ rajattiin koskemaan vain pääkaupunkiseudulla asuvien ajoneuvoliikenteestä johtuvien
hiukkaspäästöjen vaikutuksen alaisiksi joutuvia. Työssä käsiteltiin vain maantie- ja
katuliikenteen hiukkas- ja pakokaasupäästöjä. Työn ulkopuolelle rajattiin muiden kuin ajoneuvoliikenteestä
johtuvien hiukkaspäästöjen vaikutus asumiseen.
Työssä verrattiin olemassa olevaa tietoa ja tutkimusaineistoa kaavoituksen tarpeisiin nähden
ja etsittiin paikkatiedon keinoja ilmanlaatuvyöhykkeiden tehokkaaseen käyttöön kaavoituksen
tueksi.
Tutkimuksen lopputuloksena perusteltiin, miksi ilmanlaatuvyöhykkeet ovat helppo ja kustannustehokas
tapa lähteä arvioimaan asumiseen tai herkkien kohteiden käyttöön soveltuvia
paikkoja maankäytössä ja miten voidaan vetää raja niiden kohteiden ja alueiden välille,
joilla ilmanlaatu ei ole merkittävä riskitekijä ja niiden joiden kohdalla ilmanlaatuun tulee
kiinnittää erityistä huomiota.