Ikääntyneiden kokemuksia hyvinvointia ja terveyttä edistävistä kotikäynneistä
Ahtinen, Satu (2017)
Ahtinen, Satu
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704194910
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704194910
Tiivistelmä
75-vuotiaita on Suomessa noin 400 000 ja vuonna 2030 heitä arvioidaan olevan yli 800 000. Hyvinvointia ja terveyttä edistävät kotikäynnit ovat ennaltaehkäisevä palvelumuoto ikääntyneille 75–80-vuotiaille tai johonkin riskiryhmään kuuluville. Kotikäyntien tavoitteena on tukea ikääntyneen itsenäistä kotona asumista.
Opinnäytetyöni tarkoitus oli kuvata 75-vuotiaiden kokemuksia Joroisissa hyvinvointia ja terveyttä edistävistä kotikäynneistä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, kuinka kotikäyntejä voidaan kehittää entistä asiakaslähtöisemmäksi, jotta kotikäynti tukisi kotona asumista. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineisto kerättiin haastattelemalla (n=10) 75-vuotiaita heidän kotonaan. Tutkimusaineisto analysoitiin sekä induktiivisella että deduktiivisellä sisällönanalyysillä.
Kotikäynnit olivat haastateltaville positiivinen, mutta myös yllätyksellinen kokemus. Positiiviset kokemukset ilmenivät turvallisuuden, tiedonsaannin ja huolenpidon kokemuksina. Käynti lisäsi turvallisuuden tunnetta ja kotikäynnillä saatiin tietoa kunnan palveluista ja tukimuodoista, palveluohjaajan toimenkuvasta ja asumisturvaan liittyvistä asioista. Kotikäynti koettiin myös yllättävänä tapahtumana, johon liittyi kotikäynnin merkityksen ja jatkotoimien jääminen epäselväksi.
Kotikäynnillä ilmeni, että terveystarkastuksissa käydään epäsäännöllisesti, lääkitystarkastuksiin ja kroonisten sairauksien omahoitoon ja muistioireiden tunnistamiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavat terveyden ja toimintakyvyn ongelmat sekä fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisen merkitys ikääntyessä ei ole kaikille selvää. Sosiaaliseen aktiivisuuteen vaikuttavat ympäristötekijät, terveydentila ja toimintakyky ja asuinpaikka. Ikääntyvien voimavarana ja apuna arjessa ovat omaiset, tuttavat ja naapurit (sosiaalinen turvaverkko). 75-vuotiaiden toiveet koskivat kotona asumista, terveydentilan tarkastuksia ja uusintakäyntejä.
Jatkotoimena kotikäynnillä kannustettiin useampia haastateltavia terveydentilan tarkistuksiin lääkärille, muistihoitajalle sekä kehotettiin hakeutumaan ilmaiseen kuntokartoitukseen fysioterapeutille sekä tarjottiin kunnan tukipalveluita. Kodin asumisturvan apuvälineitä kehotettiin lisäämään paloturvan edistämiseksi ja kaatumistapaturmien ehkäisemiseksi. Useimmat aikoivat toteuttaa kotikäynnillä ehdotettuja jatkotoimia.
Kotikäyntien sisällön kehittämisessä olisi tärkeää hyödyntää näyttöön perustuvaa tietoa, erilaisia mittareita ja testejä, eri alojen asiantuntemusta sekä kirjallisia yhteenvetoja tavoitteineen. Tätä tutkimusta voidaan hyödyntää erilaisissa ikääntyneiden ennaltaehkäisevien palvelujen suunnittelussa, sisältöjen kehittämisessä sekä ikääntyneille suunnatuissa terveystarkastuksissa sosiaali-ja terveydenhoidon palveluissa.
Opinnäytetyöni tarkoitus oli kuvata 75-vuotiaiden kokemuksia Joroisissa hyvinvointia ja terveyttä edistävistä kotikäynneistä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, kuinka kotikäyntejä voidaan kehittää entistä asiakaslähtöisemmäksi, jotta kotikäynti tukisi kotona asumista. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineisto kerättiin haastattelemalla (n=10) 75-vuotiaita heidän kotonaan. Tutkimusaineisto analysoitiin sekä induktiivisella että deduktiivisellä sisällönanalyysillä.
Kotikäynnit olivat haastateltaville positiivinen, mutta myös yllätyksellinen kokemus. Positiiviset kokemukset ilmenivät turvallisuuden, tiedonsaannin ja huolenpidon kokemuksina. Käynti lisäsi turvallisuuden tunnetta ja kotikäynnillä saatiin tietoa kunnan palveluista ja tukimuodoista, palveluohjaajan toimenkuvasta ja asumisturvaan liittyvistä asioista. Kotikäynti koettiin myös yllättävänä tapahtumana, johon liittyi kotikäynnin merkityksen ja jatkotoimien jääminen epäselväksi.
Kotikäynnillä ilmeni, että terveystarkastuksissa käydään epäsäännöllisesti, lääkitystarkastuksiin ja kroonisten sairauksien omahoitoon ja muistioireiden tunnistamiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavat terveyden ja toimintakyvyn ongelmat sekä fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisen merkitys ikääntyessä ei ole kaikille selvää. Sosiaaliseen aktiivisuuteen vaikuttavat ympäristötekijät, terveydentila ja toimintakyky ja asuinpaikka. Ikääntyvien voimavarana ja apuna arjessa ovat omaiset, tuttavat ja naapurit (sosiaalinen turvaverkko). 75-vuotiaiden toiveet koskivat kotona asumista, terveydentilan tarkastuksia ja uusintakäyntejä.
Jatkotoimena kotikäynnillä kannustettiin useampia haastateltavia terveydentilan tarkistuksiin lääkärille, muistihoitajalle sekä kehotettiin hakeutumaan ilmaiseen kuntokartoitukseen fysioterapeutille sekä tarjottiin kunnan tukipalveluita. Kodin asumisturvan apuvälineitä kehotettiin lisäämään paloturvan edistämiseksi ja kaatumistapaturmien ehkäisemiseksi. Useimmat aikoivat toteuttaa kotikäynnillä ehdotettuja jatkotoimia.
Kotikäyntien sisällön kehittämisessä olisi tärkeää hyödyntää näyttöön perustuvaa tietoa, erilaisia mittareita ja testejä, eri alojen asiantuntemusta sekä kirjallisia yhteenvetoja tavoitteineen. Tätä tutkimusta voidaan hyödyntää erilaisissa ikääntyneiden ennaltaehkäisevien palvelujen suunnittelussa, sisältöjen kehittämisessä sekä ikääntyneille suunnatuissa terveystarkastuksissa sosiaali-ja terveydenhoidon palveluissa.