Ikäihmisten perhehoito osaksi palvelutarpeen arviointia Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa
Toiviainen, Sanni (2017)
Toiviainen, Sanni
Saimaan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704205031
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704205031
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää miten Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten palvelutarpeen arvioijat suhtautuvat perhehoitoon yhtenä vaihtoehtona ja kuinka paljon he sitä suosittelevat omassa työssään. Lisäksi tarkoitus oli selvittää minkälaisena he kokevat oman osaamisensa tai tietonsa perhehoidosta mahdollisena palvelumuotona. Tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, kuinka perhehoidon tarjoamista voidaan lisätä palvelutarpeen arvioinnissa sekä koko Eksoten alueella, ja minkälaista tukea, tiedon tai osaamisen lisäämistä arvioijat kokevat tarvitsevansa perhehoidosta. Tutkimus on kvalitatiivinen, eli laadullinen tutkimus. Aineiston analyysi tapahtui käyttämällä induktiivista eli aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimustuloksissa haastateltavat kertoivat suhtautuvansa perhehoitoon myönteisesti ja pitävänsä sitä hyvänä vanhusten asumisen vaihtoehtona. Haastateltavien mielestä perhehoito on erittäin hyvä hoitomuoto sen yksilöllisyyden, asiakaslähtöisyyden sekä turvallisuuden vuoksi. Perhehoidon kehittäminen Eksotessa vaatii haastateltavien mielestä perhehoidon markkinoinnin lisäämistä, varsinkin median osuus markkinoinnissa nähtiin merkittäväksi. Haastateltavien mielestä myös asiakaskokemuksia tulisi tuoda julkisuuteen ja perhehoitajien rekrytoimiseen pitäisi panostaa.
Haastateltavien mielestä perhehoidon suositteleminen osana palvelutarpeen arviointia ei ole tämänhetkinen käytäntö kaikilla, mutta he ovat valmiita muuttamaan käytäntöä, mikäli saavat lisää tietoa ja työkaluja tähän. Tärkeimmiksi työkaluiksi haastateltavat mainitsivat perhehoitoa koskevan tietopaketin, tietoa perhehoitajista ja hoitopaikoista, lisäkoulutusta palvelutarpeen arvioijille, sekä selkeät kriteerit siitä, kuinka valikoida sopiva asiakas perhehoitoon.
Tutkimustuloksissa haastateltavat kertoivat suhtautuvansa perhehoitoon myönteisesti ja pitävänsä sitä hyvänä vanhusten asumisen vaihtoehtona. Haastateltavien mielestä perhehoito on erittäin hyvä hoitomuoto sen yksilöllisyyden, asiakaslähtöisyyden sekä turvallisuuden vuoksi. Perhehoidon kehittäminen Eksotessa vaatii haastateltavien mielestä perhehoidon markkinoinnin lisäämistä, varsinkin median osuus markkinoinnissa nähtiin merkittäväksi. Haastateltavien mielestä myös asiakaskokemuksia tulisi tuoda julkisuuteen ja perhehoitajien rekrytoimiseen pitäisi panostaa.
Haastateltavien mielestä perhehoidon suositteleminen osana palvelutarpeen arviointia ei ole tämänhetkinen käytäntö kaikilla, mutta he ovat valmiita muuttamaan käytäntöä, mikäli saavat lisää tietoa ja työkaluja tähän. Tärkeimmiksi työkaluiksi haastateltavat mainitsivat perhehoitoa koskevan tietopaketin, tietoa perhehoitajista ja hoitopaikoista, lisäkoulutusta palvelutarpeen arvioijille, sekä selkeät kriteerit siitä, kuinka valikoida sopiva asiakas perhehoitoon.