Energy efficiency from theory to practice: case Huittisten Puhdistamo Oy wastewater treatment facility
Ahonen, Niilo (2017)
Ahonen, Niilo
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704074397
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704074397
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutustua Huittisten Puhdistamo Oy:n uuden jätevedenpuhdistamon energiatehokkuuteen ja tuoda esiin käytännön keinoja energiate- hokkuuden parantamiseksi. Huittisten, Sastamalan sekä Punkalaitumen alueiden jätevedenpuhdistus on tähän asti toteutettu 10 pienemmän jätevedenpuhdistamon voimin. Viimevuosina yhdeksän näistä kymmenestä jätevedenpuhdistamosta on ajettu alas ja puhdistamoille tullut vesi ohjattu siirtoviemäreillä Huittisten uudelle puhdistamolle. Puhdistamo oy on aloittanut siirtoviemärien rakentamisen 2012 Punkalaitumen siirtoviemäristä ja 2016 valmistui Sastamalan siirtoviemäri. Puhdistamo käynnistettiin kesän 2016 aikana, josta lähtien laitos on hoitanut alueiden jätevedenpuhdistuksen.
Energiatehokkuutta tutkittiin käyttämällä apuna puhdistamon kirjanpidosta sekä laitoksen sähkömittareista saatua dataa syyskuun 2016 sekä maaliskuun 2017 väliseltä ajanjaksolta. Koska mittarit eivät pysty erittelemään sähköpääkeskukseen liitettyjä kulutuskohteita, jokaista mittaria käsiteltiin yhtenä kokonaisuutena ja keskuskohtaisen energiatehokkuuden parantamiseksi annettiin enemmänkin ehdotuksia suoranaisen ohjeistuksen sijaan. Tutkimukseen tarvittava teoriatieto kerättiin alan julkaisuja ja internetiä, sekä opinnäytetyön tekijän omaa, laitosmiehen kesätyöstä saatua tietämystä hyväksikäyttäen. Myös Puhdistamo Oy luovutti laitokseen liittyvää materiaalia työssä käytettäväksi.
Jäteveden puhdistusprosessi on käynnistynyt hyvin ja purkuvesi on täyttänyt ympäristöluvan laatuvaatimukset typpeä lukuun ottamatta. Laitoksen työntekijöille muutos pienempien jätevedenpuhdistamoiden manuaalisista prosesseista yhden suuremman automatisoidun prosessin hallitsemiseen on oma askeleensa. Tämä siirtymä on syytä tehdä huolella ennen jatkamista suurempaan laitoksen energiatehokkuuden parantamiseen. Kun prosessi on saatu kunnolla haltuun, voidaan keskittyä laitoksen energiankulutukseen ja tehokkaisiin ajotapoihin. Ilmastuskompressorit osoittautuivat laitoksen suurimmaksi energiankuluttajaksi. Ensimmäisen puolen vuoden aikana kompressorit ovat kuluttaneet 41% koko laitoksen energiankulutuksesta.
Energiatehokkuutta tutkittiin käyttämällä apuna puhdistamon kirjanpidosta sekä laitoksen sähkömittareista saatua dataa syyskuun 2016 sekä maaliskuun 2017 väliseltä ajanjaksolta. Koska mittarit eivät pysty erittelemään sähköpääkeskukseen liitettyjä kulutuskohteita, jokaista mittaria käsiteltiin yhtenä kokonaisuutena ja keskuskohtaisen energiatehokkuuden parantamiseksi annettiin enemmänkin ehdotuksia suoranaisen ohjeistuksen sijaan. Tutkimukseen tarvittava teoriatieto kerättiin alan julkaisuja ja internetiä, sekä opinnäytetyön tekijän omaa, laitosmiehen kesätyöstä saatua tietämystä hyväksikäyttäen. Myös Puhdistamo Oy luovutti laitokseen liittyvää materiaalia työssä käytettäväksi.
Jäteveden puhdistusprosessi on käynnistynyt hyvin ja purkuvesi on täyttänyt ympäristöluvan laatuvaatimukset typpeä lukuun ottamatta. Laitoksen työntekijöille muutos pienempien jätevedenpuhdistamoiden manuaalisista prosesseista yhden suuremman automatisoidun prosessin hallitsemiseen on oma askeleensa. Tämä siirtymä on syytä tehdä huolella ennen jatkamista suurempaan laitoksen energiatehokkuuden parantamiseen. Kun prosessi on saatu kunnolla haltuun, voidaan keskittyä laitoksen energiankulutukseen ja tehokkaisiin ajotapoihin. Ilmastuskompressorit osoittautuivat laitoksen suurimmaksi energiankuluttajaksi. Ensimmäisen puolen vuoden aikana kompressorit ovat kuluttaneet 41% koko laitoksen energiankulutuksesta.