Onnistu työntekijälähettiläänä
Pitkänen, Noora (2017)
Pitkänen, Noora
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704245191
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704245191
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia työntekijälähettilyyttä ja sen onnistumista. Opinnäytetyö jakaantuu neljään alaongelmaan: Mitkä ominaisuudet saavat hakeutumaan työntekijälähettilääksi, millaisia mielipiteitä työntekijöillä on työntekijälähettilyydestä ja jaettavasta sisällöstä, sekä miten työnantajakuva, yrityskulttuuri ja brändi vaikuttavat työntekijälähettilyyden toteuttamiseen. Opinnäytetyö on toimeksianto työeläkeyhtiö Elolta, joka toteuttaa työntekijälähettilyyttä omassa organisaatiossaan. Työn tavoitteena on löytää strategiset puitteet työntekijälähettiläänä onnistumiselle vertailemalla työntekijälähettilyysohjelmassa olevia aktiivisia ja epäaktiivia henkilöitä.
Työntekijälähettilyys on yrityksen viestien esille tuomista työntekijöiden avulla pääosin digitaalisissa kanavissa, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Työntekijälähettilyyden tavoitteena on informoida ja kouluttaa työntekijöitä, ja tätä kautta saada heidät brändilähettiläiksi. Työntekijöillä on sosiaalisessa mediassa suuret verkostot, joihin on helppo vaikuttaa yrityksen viesteillä työntekijöiden kautta. Työntekijälähettilyys tuo mukanaan monia hyötyjä, kuten yrityksen brändin tunnettuuden kasvun ja mahdollisuuden rakentaa työntekijöiden asiantuntijaprofiilia.
Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna yksilöhaastatteluna. Haastateltavat valikoituivat satunnaisotantana aktiivisista ja epäaktiivisista työntekijälähettilyysohjelman käyttäjistä. Haastattelijalla oli valmiiksi laadittu haastattelulomake, mutta haastattelutilanne mahdollisti rennon keskustelun, jolloin saatiin selville asioita laajasti myös lomakekysymysten ulkopuolelta. Haastateltavana oli 12 henkilöä, kuusi kummastakin ryhmästä.
Tutkimuksessa kävi ilmi seuraavat tekijät työntekijälähettiläänä onnistumisen takana: aktiivisuus sosiaalisessa mediassa, työhön liittyvien asioiden seuraaminen, työntekijälähettilyyden tarkoituksen ymmärtäminen ja hyötyjen tiedostaminen, sekä motivaatio työntekijälähettilyyden takana. Myös onnistumisen mittaaminen, hyvä jaettava sisältö ja julkaisuissa mielipiteiden kertominen vaikuttivat onnistumiseen. Lisäksi positiivinen käsitys yrityksen työnantajakuvasta, yrityskulttuurista ja brändistä olivat onnistumiseen liittyviä tekijöitä.
Tutkimustulosten pohjalta kehitysehdotuksia ovat sosiaalisen median sekä työntekijälähettilyyden informoinnin ja koulutuksen lisääminen, sosiaalisen median pelisääntöjen uudistaminen sekä niistä tiedottaminen. Lisäksi olisi hyvä pyrkiä tunnistamaan mahdollisia uusia työntekijälähettiläitä, kannustamaan vanhoja, sekä aktivoimaan epäaktiivisia. Aktivointi voisi onnistua hyötyjen viestimisellä ja riittävällä kouluttamisella, sillä työntekijälähettilyyteen ei voi pakottaa. Lisäksi työnantajakuvaa voisi vahvistaa lisäämällä sisäistä viestintää. Olisi myös hyvä muistaa, että yrityskulttuuri vaikuttaa työntekijälähettilyyden toteuttamiseen.
Työntekijälähettilyys on yrityksen viestien esille tuomista työntekijöiden avulla pääosin digitaalisissa kanavissa, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Työntekijälähettilyyden tavoitteena on informoida ja kouluttaa työntekijöitä, ja tätä kautta saada heidät brändilähettiläiksi. Työntekijöillä on sosiaalisessa mediassa suuret verkostot, joihin on helppo vaikuttaa yrityksen viesteillä työntekijöiden kautta. Työntekijälähettilyys tuo mukanaan monia hyötyjä, kuten yrityksen brändin tunnettuuden kasvun ja mahdollisuuden rakentaa työntekijöiden asiantuntijaprofiilia.
Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna yksilöhaastatteluna. Haastateltavat valikoituivat satunnaisotantana aktiivisista ja epäaktiivisista työntekijälähettilyysohjelman käyttäjistä. Haastattelijalla oli valmiiksi laadittu haastattelulomake, mutta haastattelutilanne mahdollisti rennon keskustelun, jolloin saatiin selville asioita laajasti myös lomakekysymysten ulkopuolelta. Haastateltavana oli 12 henkilöä, kuusi kummastakin ryhmästä.
Tutkimuksessa kävi ilmi seuraavat tekijät työntekijälähettiläänä onnistumisen takana: aktiivisuus sosiaalisessa mediassa, työhön liittyvien asioiden seuraaminen, työntekijälähettilyyden tarkoituksen ymmärtäminen ja hyötyjen tiedostaminen, sekä motivaatio työntekijälähettilyyden takana. Myös onnistumisen mittaaminen, hyvä jaettava sisältö ja julkaisuissa mielipiteiden kertominen vaikuttivat onnistumiseen. Lisäksi positiivinen käsitys yrityksen työnantajakuvasta, yrityskulttuurista ja brändistä olivat onnistumiseen liittyviä tekijöitä.
Tutkimustulosten pohjalta kehitysehdotuksia ovat sosiaalisen median sekä työntekijälähettilyyden informoinnin ja koulutuksen lisääminen, sosiaalisen median pelisääntöjen uudistaminen sekä niistä tiedottaminen. Lisäksi olisi hyvä pyrkiä tunnistamaan mahdollisia uusia työntekijälähettiläitä, kannustamaan vanhoja, sekä aktivoimaan epäaktiivisia. Aktivointi voisi onnistua hyötyjen viestimisellä ja riittävällä kouluttamisella, sillä työntekijälähettilyyteen ei voi pakottaa. Lisäksi työnantajakuvaa voisi vahvistaa lisäämällä sisäistä viestintää. Olisi myös hyvä muistaa, että yrityskulttuuri vaikuttaa työntekijälähettilyyden toteuttamiseen.