Maaperätutkimusten merkitys teräsputkipaalutuksessa
Marjamäki, Esa (2017)
Marjamäki, Esa
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704205047
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704205047
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä perehdyttiin ennalta tehtyjen maaperätutkimusten oikeellisuuteen todellisen rakennuskohteen avulla. Lisäksi verrattiin työvaiheesta tehtyä tarjouslaskelmaa toteutuneisiin kuluihin, kun 20 betonianturaperustusta muutettiin teräsputkipaaluperusteiseksi. Rakennettava kohde oli 300 metriä pitkä teräsputkipaaluperusteinen meluseinä.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa esiteltiin Suomessa yleisimmin esiintyvät maalajit sekä niiden määritelmät. Myös Suomen yleisimmät maaperätutkimusmenetelmät sekä niiden käyttömahdollisuudet ja työselitykset käytiin läpi. Opinnäytetyön teoriapuoleen tutustuttiin kirjallisuuden ja asiantuntijoiden haastattelujen avulla. Paalutustyöstä tehtiin paalutuspöytäkirja, josta ilmenee paalujen pituudet. Yksi keskeisimmistä asioista oli toteutuneiden paalujen pituuden vertailu suunniteltuihin pituuksiin.
Säästöjä syntyi halutusti ja maaperätutkimuksien oikeellisuudesta saatiin todellinen laskentaesimerkki. Koska maaperätutkimukset olivat osittain virheellisiä, selvitettiin syitä virheisiin ja mahdollisia kustannustehokkaita tapoja estää vastaavankaltaisia virheitä jatkossa. Tulokseksi paljastui mittauspaikkojen virheellinen sijainti sekä näytteiden vähäinen määrä. Lisäksi olisi voitu käyttää toistakin tutkimusmenetelmää painokairauksen rinnalla tulosten oikeellisuuden varmistamiseksi. Tähän samaan tulokseen tuli myös opinnäytetyötä varten haastateltu asiantuntija.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa esiteltiin Suomessa yleisimmin esiintyvät maalajit sekä niiden määritelmät. Myös Suomen yleisimmät maaperätutkimusmenetelmät sekä niiden käyttömahdollisuudet ja työselitykset käytiin läpi. Opinnäytetyön teoriapuoleen tutustuttiin kirjallisuuden ja asiantuntijoiden haastattelujen avulla. Paalutustyöstä tehtiin paalutuspöytäkirja, josta ilmenee paalujen pituudet. Yksi keskeisimmistä asioista oli toteutuneiden paalujen pituuden vertailu suunniteltuihin pituuksiin.
Säästöjä syntyi halutusti ja maaperätutkimuksien oikeellisuudesta saatiin todellinen laskentaesimerkki. Koska maaperätutkimukset olivat osittain virheellisiä, selvitettiin syitä virheisiin ja mahdollisia kustannustehokkaita tapoja estää vastaavankaltaisia virheitä jatkossa. Tulokseksi paljastui mittauspaikkojen virheellinen sijainti sekä näytteiden vähäinen määrä. Lisäksi olisi voitu käyttää toistakin tutkimusmenetelmää painokairauksen rinnalla tulosten oikeellisuuden varmistamiseksi. Tähän samaan tulokseen tuli myös opinnäytetyötä varten haastateltu asiantuntija.