Developing operating models for severe violent attacks in emergency hospital environment
Partanen, Henna (2017)
Partanen, Henna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704134792
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704134792
Tiivistelmä
Tämä selvitys ja kehitystyö vakavan väkivallan tekojen kohtaamiseen päivystyssairaala ympäristössä on tehty yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Työn tarkoituksen on kehittää toimintamalleja vakavan väkivallan tekojen kohtaamiseen päivystyssairaala ympäristössä. Koska käytössä olevia toimintamalleja haluttiin selkeyttää ja kehittää, valittiin selvitykseen yksi toimintamalli, joka sopii useimpiin mahdollisiin tapahtumiin ja näin ollen vähentää erilaisten ohjeistusten olemassa oloa ja helpottaa toimintaa tilanteessa. Aihe on Suomessa verrattain vähän tutkittu ja suurin osa käytössä olevista toimintamalleista ja olemassa olevista tutkimuksista koskee sairaalahenkilökunnan kohtaamaa henkistä ja lievää fyysistä väkivaltaa, joka on erittäin laajasti tiedostettu niin Suomessa kuin maailmalla.
Teoreettinen viitekehys työssä rajoittuu koskemaan ainoastaan erityisen vakavia väkivallan tekoja, joiden seurauksena voi olla ihmishenkien menetys tai toiminnan keskeytyminen. Tällaisia tekoja voi olla esimerkiksi ammuskelut tai pommi-iskut. Käytännössä työ rajattiin koskemaan ainoastaan päivystyssairaaloita, joihin perustuslaillisesti jokaisella on pääsyoikeus. Näin saatiin aikaan moninainen toimintaympäristö, jossa on kuitenkin tietyiltä osin samoja piirteitä ja valittu toimintamalli soveltuu yhteisesti kaikkiin ympäristöihin. Tutkimusmenetelminä työssä käytettiin kirjallisuuskatsausta sekä asiantuntija haastattelua. Kirjallisuuskatsauksen aineisto oli pääasiassa ulkomaisia tutkimusartikkeleja vakavasta väkivallasta sairaalaympäristössä sekä toimintamalliin perustuvia artikkeleja. Suomalaisesta kirjallisuudesta käytettiin yleistä työpaikkaväkivaltaa koskevia tutkimuksia sekä turvallisuuskulttuurin ja –johtamisen kirjallisuutta ja tutkimuksia. Asiantuntija haastattelu toteutettiin avoimen ja teemahaastattelun rajapinnassa, jotta saatiin mahdollisimman paljon viranomaisnäkökulmaa valitulle toimintamallille ja kehitysehdotuksia sairaalaturvallisuuden kehittämiselle. Haastattelun rungon muodosti valittu toimintamalli ja loppu haastattelu toteutettiin avoimena.
Selvityksen tuloksena oli, että vaikka Suomessa sairaalahenkilökunnan kohtaama henkinen ja fyysinen väkivalta on yleisesti tiedossa, vakavan väkivallan uhka on vielä vähän tutkittua, todennäköisesti koska sitä ei ole vielä Suomessa juurikaan tapahtunut. Asiaan perehtyneet henkilöt ovat kuitenkin tietoisia sen mahdollisuudesta ja tiedostavat kehitystarpeen toimintamalleille. Selkeät toimintamallit, jotka sopivat useampaan kuin yhteen mahdolliseen tilanteeseen, ovat maallikoille helppo ymmärtää ja minimoivat virheellisen toiminnan mahdollisuuden. Turvallisuus johtamisella, henkilöstön kouluttamisella sekä viestinnällä ja tiedottamisella voidaan kehittää sairaaloiden turvallisuutta, ylläpitää tavoiteltua turvallisuustasoa sekä parantaa turvallisuuskulttuuria.
Teoreettinen viitekehys työssä rajoittuu koskemaan ainoastaan erityisen vakavia väkivallan tekoja, joiden seurauksena voi olla ihmishenkien menetys tai toiminnan keskeytyminen. Tällaisia tekoja voi olla esimerkiksi ammuskelut tai pommi-iskut. Käytännössä työ rajattiin koskemaan ainoastaan päivystyssairaaloita, joihin perustuslaillisesti jokaisella on pääsyoikeus. Näin saatiin aikaan moninainen toimintaympäristö, jossa on kuitenkin tietyiltä osin samoja piirteitä ja valittu toimintamalli soveltuu yhteisesti kaikkiin ympäristöihin. Tutkimusmenetelminä työssä käytettiin kirjallisuuskatsausta sekä asiantuntija haastattelua. Kirjallisuuskatsauksen aineisto oli pääasiassa ulkomaisia tutkimusartikkeleja vakavasta väkivallasta sairaalaympäristössä sekä toimintamalliin perustuvia artikkeleja. Suomalaisesta kirjallisuudesta käytettiin yleistä työpaikkaväkivaltaa koskevia tutkimuksia sekä turvallisuuskulttuurin ja –johtamisen kirjallisuutta ja tutkimuksia. Asiantuntija haastattelu toteutettiin avoimen ja teemahaastattelun rajapinnassa, jotta saatiin mahdollisimman paljon viranomaisnäkökulmaa valitulle toimintamallille ja kehitysehdotuksia sairaalaturvallisuuden kehittämiselle. Haastattelun rungon muodosti valittu toimintamalli ja loppu haastattelu toteutettiin avoimena.
Selvityksen tuloksena oli, että vaikka Suomessa sairaalahenkilökunnan kohtaama henkinen ja fyysinen väkivalta on yleisesti tiedossa, vakavan väkivallan uhka on vielä vähän tutkittua, todennäköisesti koska sitä ei ole vielä Suomessa juurikaan tapahtunut. Asiaan perehtyneet henkilöt ovat kuitenkin tietoisia sen mahdollisuudesta ja tiedostavat kehitystarpeen toimintamalleille. Selkeät toimintamallit, jotka sopivat useampaan kuin yhteen mahdolliseen tilanteeseen, ovat maallikoille helppo ymmärtää ja minimoivat virheellisen toiminnan mahdollisuuden. Turvallisuus johtamisella, henkilöstön kouluttamisella sekä viestinnällä ja tiedottamisella voidaan kehittää sairaaloiden turvallisuutta, ylläpitää tavoiteltua turvallisuustasoa sekä parantaa turvallisuuskulttuuria.