Työtyytyväisyys palkanlaskennan tiimissä
Leikkola, Hedda (2017)
Leikkola, Hedda
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704245274
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704245274
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa työtyytyväisyyttä parantavia tekijöitä palkanlaskennan tiimissä. Opinnäytetyö tehtiin tutkimustyyppisenä toimeksiantona, jonka toimeksiantajana oli Helsingin kaupungin taloushallintopalveluiden liikelaitos eli Talpa. Toimeksiannon tutkimusongelmana oli selvittää, mitkä tekijät parantavat palkanlaskennan tiimin työtyytyväisyyttä tiimin jäsenten sekä esimiehen näkökulmasta. Tutkimuksessa muodostettiin tämän lisäksi neljä alaongelmaa, joita olivat seuraavat: Kuinka moni tiimin jäsenistä on työhönsä tyytymätön? Mitkä ovat syyt työtyytymättömyyteen? Kuinka työtyytyväisyyttä voitaisiin parantaa ja minkä asioiden tulisi muuttua, jotta tiimin työtyytyväisyys olisi paremmalla tasolla? Tutkimus suoritettiin yhdessä palkanlaskentatiimissä, jossa tutkimuskohteena olivat palkkasihteerit.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä perehdyttiin työtyytyväisyyden määritelmään, haasteisiin työtyytyväisyyden ylläpitämisessä, työtyytyväisyystekijöihin ja eri rooleihin työtyytyväisyydessä. Tutkimusmenetelminä käytettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä. Kvantitatiivisena menetelmänä käytettiin kyselyä ja kvalitatiivisina menetelminä käytettiin haastattelua sekä observointia, eli havainnointia. Kysely lähetettiin 18 palkkasihteerille maaliskuussa 2017. Haastattelu tehtiin samaan aikaan kyselyn kanssa. Observointi suoritettiin kahdessa eri jaksossa opinnäytetyöprosessin alussa ja puolivälissä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että työtyytyväisyyttä parantavia tekijöitä olivat tiimin jäsenten mielestä: rento ilmapiiri, tyytyväiset asiakkaat, ammattitaitoinen esimies, työtoverit, onnistumisen tunteet ja työ sinänsä. Työtyytyväisyyttä parantaisi tiimin näkökulmasta se, jos työntekijät saisivat enemmän tunnustusta työstä, jos johtajisto kuuntelisi työntekijöitä enemmän ja arvioisi henkilöstöresurssien riittävyyttä aikaisemmin. Esimiehen kanta työtyytyväisyyden parantamiseen oli tiimin jäsenten positiivisempi asennoituminen. Tiimissä pitäisi keskustella avoimesti työtyytyväisyyteen vaikuttavista tekijöistä sekä kannustaa ja antaa aikaa tulevissa haasteissa.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä perehdyttiin työtyytyväisyyden määritelmään, haasteisiin työtyytyväisyyden ylläpitämisessä, työtyytyväisyystekijöihin ja eri rooleihin työtyytyväisyydessä. Tutkimusmenetelminä käytettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä. Kvantitatiivisena menetelmänä käytettiin kyselyä ja kvalitatiivisina menetelminä käytettiin haastattelua sekä observointia, eli havainnointia. Kysely lähetettiin 18 palkkasihteerille maaliskuussa 2017. Haastattelu tehtiin samaan aikaan kyselyn kanssa. Observointi suoritettiin kahdessa eri jaksossa opinnäytetyöprosessin alussa ja puolivälissä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että työtyytyväisyyttä parantavia tekijöitä olivat tiimin jäsenten mielestä: rento ilmapiiri, tyytyväiset asiakkaat, ammattitaitoinen esimies, työtoverit, onnistumisen tunteet ja työ sinänsä. Työtyytyväisyyttä parantaisi tiimin näkökulmasta se, jos työntekijät saisivat enemmän tunnustusta työstä, jos johtajisto kuuntelisi työntekijöitä enemmän ja arvioisi henkilöstöresurssien riittävyyttä aikaisemmin. Esimiehen kanta työtyytyväisyyden parantamiseen oli tiimin jäsenten positiivisempi asennoituminen. Tiimissä pitäisi keskustella avoimesti työtyytyväisyyteen vaikuttavista tekijöistä sekä kannustaa ja antaa aikaa tulevissa haasteissa.