Puuasuinkerrostalojen rakentamisen edistäminen Suomessa : edut ja haasteet
Ryhänen, Juha (2017)
Ryhänen, Juha
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704245234
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704245234
Tiivistelmä
Suomi allekirjoitti 14.11.2016 YK:n ilmastosopimuksen, joka edellyttää kaikkia sopijaosapuolia vähentämään kansallisia päästöjään yhdessä sovitun tavoitteen mukaisesti. Suomessa noin 40% vuosittaisesta kokonaisenergian kulutuksesta ja syntyvistä kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista ja niiden käytöstä. Rakennusten päästöjä on tähän saakka pyritty vähentämään pääasiassa kiristämällä energiatehokkuutta, mutta on nyt huomattu, että päästöjä voidaan vähentää suuresti myös rakennusmateriaalivalinnoilla.
Tämän opinnäytetyön päätavoitteena on edistää puuasuinkerrostalojen rakentamista Suomessa ja selvittää kuinka paljon rakennusmateriaalien valinta vaikuttaa rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjälkeen ja rakennuksen hintaan koko elinkaaren aikana. Osatavoitteina on selvittää voiko elinkaaritarkasteluja hyödyntää puurakentamisen edistämiseksi, kuinka puurakentamisen hyötyjä saataisiin tuotua enemmän ihmisten tietoisuuteen ja kuinka ihmiset saataisiin kiinnostumaan enemmän puuasuinkerrostaloista.
Opinnäytetyössä esitellään raportti, jossa on vertailtu viiden toteutuneen ARA-asuinkerrostalon elinkaarikustannuksia ja hiilijalanjälkeä. Rakennukset ovat runkomateriaaleiltaan betoni- tai massiivipuuelementtitaloja. Opinnäytetyössä esitellään myös uudisrakentamisen tilaa Suomessa, väestön ikärakennetta tulevaisuudessa ja sen vaikutuksia asuinrakentamiseen, puun rakenteellisia ominaisuuksia sekä puun rakennusten sisäilmastoon vaikuttavia ominaisuuksia. Työssä sivutaan myös puu- ja rakennusteollisuuden haasteita puurakentamisen lisäämiseksi/edistämiseksi.
Puuasuinkerrostalon rakentamisaikainen hiilijalanjälki on parhaimmillaan 20-30 % pienempi kuin vastaavanlaisen betonikerrostalon. Tämä ero kuitenkin supistuu 3-6 %:iin rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjälkeä laskettaessa, sillä rakennusten käytön aikainen energiankulutus aiheuttaa suurimman osan koko elinkaaren päästöistä. Laskelmissa ei ole otettu huomioon puun kykyä sitoa itseensä hiiltä elinkaarensa aikana, mikä muuttaisi tuloksia hiilijalan jäljen osalta vielä enemmän puun hyväksi.
Puisen asuinkerrostalon rakentaminen on noin 10 % kalliimpaa, mutta koko elinkaaren aikana tämä ero putoaa 0-3 %:iin. Rakennusmateriaaleilla ei ole eroja käytönaikaisten kustannusten tai päästöjen suhteen, sillä Suomessa kaikkien rakennusten on täytettävä samat energiatehokkuusmääräykset. Käytön aikaiseen kulutukseen vaikutetaan eniten valittavalla energiamuodolla ja rakennuksen energiatehokkuudella.
Tämän opinnäytetyön päätavoitteena on edistää puuasuinkerrostalojen rakentamista Suomessa ja selvittää kuinka paljon rakennusmateriaalien valinta vaikuttaa rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjälkeen ja rakennuksen hintaan koko elinkaaren aikana. Osatavoitteina on selvittää voiko elinkaaritarkasteluja hyödyntää puurakentamisen edistämiseksi, kuinka puurakentamisen hyötyjä saataisiin tuotua enemmän ihmisten tietoisuuteen ja kuinka ihmiset saataisiin kiinnostumaan enemmän puuasuinkerrostaloista.
Opinnäytetyössä esitellään raportti, jossa on vertailtu viiden toteutuneen ARA-asuinkerrostalon elinkaarikustannuksia ja hiilijalanjälkeä. Rakennukset ovat runkomateriaaleiltaan betoni- tai massiivipuuelementtitaloja. Opinnäytetyössä esitellään myös uudisrakentamisen tilaa Suomessa, väestön ikärakennetta tulevaisuudessa ja sen vaikutuksia asuinrakentamiseen, puun rakenteellisia ominaisuuksia sekä puun rakennusten sisäilmastoon vaikuttavia ominaisuuksia. Työssä sivutaan myös puu- ja rakennusteollisuuden haasteita puurakentamisen lisäämiseksi/edistämiseksi.
Puuasuinkerrostalon rakentamisaikainen hiilijalanjälki on parhaimmillaan 20-30 % pienempi kuin vastaavanlaisen betonikerrostalon. Tämä ero kuitenkin supistuu 3-6 %:iin rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjälkeä laskettaessa, sillä rakennusten käytön aikainen energiankulutus aiheuttaa suurimman osan koko elinkaaren päästöistä. Laskelmissa ei ole otettu huomioon puun kykyä sitoa itseensä hiiltä elinkaarensa aikana, mikä muuttaisi tuloksia hiilijalan jäljen osalta vielä enemmän puun hyväksi.
Puisen asuinkerrostalon rakentaminen on noin 10 % kalliimpaa, mutta koko elinkaaren aikana tämä ero putoaa 0-3 %:iin. Rakennusmateriaaleilla ei ole eroja käytönaikaisten kustannusten tai päästöjen suhteen, sillä Suomessa kaikkien rakennusten on täytettävä samat energiatehokkuusmääräykset. Käytön aikaiseen kulutukseen vaikutetaan eniten valittavalla energiamuodolla ja rakennuksen energiatehokkuudella.