Ventrogluteaalinen lihaksensisäinen injektio näyttöön perustuen : ammatillista täydennyskoulutusta hoitohenkilökunnalle
Niivee, Mira; Tähtinen, Maria (2017)
Niivee, Mira
Tähtinen, Maria
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704275557
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704275557
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Nokian perusturvapalveluiden hoitohenkilökunnan aikaisempi tietämys ventrogluteaalisesta lihaksensisäisestä injektiosta ja pitää näyttöön perustuvan tiedon pohjalta neljä koulutustilaisuutta hoitohenkilökunnalle. Opinnäytetyön tehtävinä oli selvittää, miten hoitohenkilökunta hallitsee ventrogluteaalisen lihaksensisäisen injektion, miten ventrogluteaalinen lihaksensisäinen injektio annetaan ja minkälainen on hyvä koulutustilaisuus terveydenhuollon ammattilaisille. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä hoitohenkilökunnan tietoa ja taitoa koskien ventrogluteaalista lihaksensisäistä injektiota ja sen antotapaa. Työn tavoitteena oli lisätä ventrogluteaalisen lihaksensisäisen injektion käyttöä hoitotyössä dorsogluteaalisen lihaksensisäisen injektion sijaan. Opinnäytetyössä käytettiin toiminnallista menetelmää.
Ensimmäiseksi opinnäytetyössä kartoitettiin sähköisen kyselylomakkeen avulla hoitohenkilökunnan aikaisempi tietämys ja osaaminen ventrogluteaalisesta lihaksensisäisestä injektiosta. Saatujen vastausten perusteella 78 prosenttia kyselyyn vastanneista koki tietävänsä puutteellisesti tai ei lainkaan, kuinka ventrogluteaalinen lihaksensisäisen injektio annetaan. Suurin osa kyselyyn vastanneista tiesi puutteellisesti tai melko hyvin, mitä ventrogluteaalinen lihaksensisäinen injektio tarkoittaa. Näyttöön perustuvan tiedon ja kyselyvastausten perusteella pidettiin neljä koulutustilaisuutta kahtena päivänä. Koulutuksiin osallistuneilta kerättiin palautetta koulutustilaisuuksista. Koulutuksiin osallistui 44 hoitohenkilökunnan jäsentä ja palautteeseen vastasi 39. Saadun palautteen mukaan kaikki koulutukseen osallistuneet osasivat perustella koulutustilaisuuden jälkeen, miksi ventrogluteaalinen alue on potilasturvallisempi kuin dorsogluteaalinen alue injektion antamiseen. Suurin osa (79,5 %) koulutukseen osallistuneista koki osaavansa antaa lihaksensisäisen injektion ventrogluteaaliselle alueelle. Enemmistö (89,7 %) koulutukseen osallistuneista aikoi käyttää jatkossa ventrogluteaalista aluetta lihaksensisäisen injektion antamiseen. Kaikki koulutukseen osallistuneet kokivat koulutustilaisuuden onnistuneen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että koulutustilaisuudet ovat tarpeellisia ammattitaidon ylläpitämiseksi. Saatujen tulosten perusteella koulutustilaisuudet olivat onnistuneita ja kohderyhmälle sekä ajankohtaisia että tarpeellisia. Jatkokehitysehdotuksena on tutkimus siitä, onko ventrogluteaalinen alue vakiintunut lihaksensisäisen injektion antopaikaksi hoitohenkilökunnan keskuudessa.
Ensimmäiseksi opinnäytetyössä kartoitettiin sähköisen kyselylomakkeen avulla hoitohenkilökunnan aikaisempi tietämys ja osaaminen ventrogluteaalisesta lihaksensisäisestä injektiosta. Saatujen vastausten perusteella 78 prosenttia kyselyyn vastanneista koki tietävänsä puutteellisesti tai ei lainkaan, kuinka ventrogluteaalinen lihaksensisäisen injektio annetaan. Suurin osa kyselyyn vastanneista tiesi puutteellisesti tai melko hyvin, mitä ventrogluteaalinen lihaksensisäinen injektio tarkoittaa. Näyttöön perustuvan tiedon ja kyselyvastausten perusteella pidettiin neljä koulutustilaisuutta kahtena päivänä. Koulutuksiin osallistuneilta kerättiin palautetta koulutustilaisuuksista. Koulutuksiin osallistui 44 hoitohenkilökunnan jäsentä ja palautteeseen vastasi 39. Saadun palautteen mukaan kaikki koulutukseen osallistuneet osasivat perustella koulutustilaisuuden jälkeen, miksi ventrogluteaalinen alue on potilasturvallisempi kuin dorsogluteaalinen alue injektion antamiseen. Suurin osa (79,5 %) koulutukseen osallistuneista koki osaavansa antaa lihaksensisäisen injektion ventrogluteaaliselle alueelle. Enemmistö (89,7 %) koulutukseen osallistuneista aikoi käyttää jatkossa ventrogluteaalista aluetta lihaksensisäisen injektion antamiseen. Kaikki koulutukseen osallistuneet kokivat koulutustilaisuuden onnistuneen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että koulutustilaisuudet ovat tarpeellisia ammattitaidon ylläpitämiseksi. Saatujen tulosten perusteella koulutustilaisuudet olivat onnistuneita ja kohderyhmälle sekä ajankohtaisia että tarpeellisia. Jatkokehitysehdotuksena on tutkimus siitä, onko ventrogluteaalinen alue vakiintunut lihaksensisäisen injektion antopaikaksi hoitohenkilökunnan keskuudessa.