TURVAPAIKKAPUHUTTELU TULKKAUSTILANTEENA – HAASTEITA JA SUOSITUKSIA
Sofy, Salar (2017)
Sofy, Salar
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705026031
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705026031
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Sofy, Salar. Turvapaikkapuhuttelu tulkkaustilanteena – haasteita ja suosituksia.
104 s., 3 liite. Kevät 2017, Helsinki.
Diakonia-ammattikorkeakoulu. Asioimistulkkauksen koulutus. Tulkki (AMK).
Opinnäytetutkimuksessa tutkittiin turvapaikkapuhuttelun tulkkaushaasteita.
On tärkeää, että turvapaikanhakijan kertomus kirjataan oikein ja täydellisesti puhuttelupöytäkirjaan, koska päätös turvapaikka-asiasta tehdään pääsäännöllisesti turvapaikkapuhuttelun pöytäkirjan perusteella.
Turvapaikkapuhuttelu ei onnistu, jos yhteistä kieltä ei löydy. Turvapaikanhakijan ja puhuttelijan viestinnän välittäjän asiantuntijana on tulkki. Tulkki toteuttaa kielellistä tasa-arvoa.
Opinnäytetyön tavoitteena on, että Maahanmuuttovirasto, tulkkikeskukset, avustajat, vastaanottokeskuksien ohjaajat ja sosiaaliohjaajat, tulkit ja tulkkausopiskelijat tutustuvat turvapaikkapuhuttelun tulkkaushaasteisiin konkreettisesti. Turvapaikkapuhuttelun laadukas tulkkaus ja toimiva työympäristö ovat tämän opinnäytetyön päätavoite. Sellainen kehitys voi säästä resursseja ja aikaa sekä nopeuttaa turvapaikkahakemuksen käsittelyn prosessia.
Tutkimus tehtiin yhteistyössä Semantix Finlandin kanssa. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä kyselylomaketta Webropol- kysely- ja tiedonkeruu-ohjelman avulla. Aineiston vastaajina olivat asioimistulkit, joilla on kokemusta turvapaikkapuhuttelun tulkkauksesta.
Opinnäytetyö oli määrällinen tutkimus. Kysely toteutettiin keväällä 2017. Aineisto koostui 27 vastauksesta. Tutkimuksen mukaan vastaajien mielestä turvapaikanhakijat ovat usein stressaantuneita eivätkä usein saa tarpeeksi unta puhuttelupäivää edeltävänä yönä. Tutkimuksen mukaan näppäimistön ääni kuuluu selvästi ja häiritsevästi puhuttelun etätulkkauksessa. Tutkimuksen mukaan suurin osa tulkeista ei ota mukaan sanakirja ja oman sanalistan ja suurin osa tulkeista ei saa käyttää niitä aina puhuttelussa. Tutkimuksen mukaan turvapaikanhakijoiden pitäisi saada enemmän tietoa turvapaikkapuhuttelusta. Tutkimuksen mukaan etätulkkauksen tekniikkaa täytyy kehittää ja tulkin olosuhteita on parannettava.
Asiasanat: asioimistulkki, maahanmuuttovirasto, turvapaikanhakija, turvapaikkapuhuttelu
Sofy, Salar. Turvapaikkapuhuttelu tulkkaustilanteena – haasteita ja suosituksia.
104 s., 3 liite. Kevät 2017, Helsinki.
Diakonia-ammattikorkeakoulu. Asioimistulkkauksen koulutus. Tulkki (AMK).
Opinnäytetutkimuksessa tutkittiin turvapaikkapuhuttelun tulkkaushaasteita.
On tärkeää, että turvapaikanhakijan kertomus kirjataan oikein ja täydellisesti puhuttelupöytäkirjaan, koska päätös turvapaikka-asiasta tehdään pääsäännöllisesti turvapaikkapuhuttelun pöytäkirjan perusteella.
Turvapaikkapuhuttelu ei onnistu, jos yhteistä kieltä ei löydy. Turvapaikanhakijan ja puhuttelijan viestinnän välittäjän asiantuntijana on tulkki. Tulkki toteuttaa kielellistä tasa-arvoa.
Opinnäytetyön tavoitteena on, että Maahanmuuttovirasto, tulkkikeskukset, avustajat, vastaanottokeskuksien ohjaajat ja sosiaaliohjaajat, tulkit ja tulkkausopiskelijat tutustuvat turvapaikkapuhuttelun tulkkaushaasteisiin konkreettisesti. Turvapaikkapuhuttelun laadukas tulkkaus ja toimiva työympäristö ovat tämän opinnäytetyön päätavoite. Sellainen kehitys voi säästä resursseja ja aikaa sekä nopeuttaa turvapaikkahakemuksen käsittelyn prosessia.
Tutkimus tehtiin yhteistyössä Semantix Finlandin kanssa. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä kyselylomaketta Webropol- kysely- ja tiedonkeruu-ohjelman avulla. Aineiston vastaajina olivat asioimistulkit, joilla on kokemusta turvapaikkapuhuttelun tulkkauksesta.
Opinnäytetyö oli määrällinen tutkimus. Kysely toteutettiin keväällä 2017. Aineisto koostui 27 vastauksesta. Tutkimuksen mukaan vastaajien mielestä turvapaikanhakijat ovat usein stressaantuneita eivätkä usein saa tarpeeksi unta puhuttelupäivää edeltävänä yönä. Tutkimuksen mukaan näppäimistön ääni kuuluu selvästi ja häiritsevästi puhuttelun etätulkkauksessa. Tutkimuksen mukaan suurin osa tulkeista ei ota mukaan sanakirja ja oman sanalistan ja suurin osa tulkeista ei saa käyttää niitä aina puhuttelussa. Tutkimuksen mukaan turvapaikanhakijoiden pitäisi saada enemmän tietoa turvapaikkapuhuttelusta. Tutkimuksen mukaan etätulkkauksen tekniikkaa täytyy kehittää ja tulkin olosuhteita on parannettava.
Asiasanat: asioimistulkki, maahanmuuttovirasto, turvapaikanhakija, turvapaikkapuhuttelu