Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden näkemyksiä ja kokemuksia hyvinvoinnista
Hakkarainen, Johanna (2017)
Hakkarainen, Johanna
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705026082
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705026082
Tiivistelmä
Kuntouttava työtoimintaa määrittelevät lait ja paikalliset käytännöt ovat viime vuosina muuttuneet. Siksi tarvitaan tietoa, joka auttaa kehittämään kuntouttavaa työtoimintaa sosiaalihuoltolain hengen mukaisesti asiakaslähtöiseen suuntaan. Sosiaalipalveluna sille asetetuista tavoitteista katsottiin opinnäytetyössä keskeiseksi hyvinvoinnin turvaaminen. Siksi haluttiin selvittää, kuinka kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat määrittelevät hyvinvoinnin, minkä tekijöiden he katsovat vaikuttavan omaan hyvinvointiinsa ja kuinka he katsovat kuntouttavan työtoiminnan vaikuttaneen hyvinvointiinsa.
Hyvinvointia lähestyttiin eudamonisen hyvinvointikäsitteen kautta, kiinnittäen huomiota yksilön mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan toimintamahdollisuuksien kenttäänsä. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla seitsemältä työpajatoiminnassa kuntouttavassa työtoiminnassa olevalta valmentautujalta. Heidän käsitystään hyvinvoinnille tutkittiin heidän onnellisuudelle, hyvinvoinnille sekä hyvän elämän käsitteille antamiensa määrittelyjen kautta. Tätä täydennettiin haastateltujen näkemyksillä omaan hyvinvointiinsa vaikuttavista tekijöistä sekä yleisesti, että kuntouttavaan työtoimintaan liittyen. Kuntouttavan työtoiminnan vaikutuksia hyvinvointiin tarkasteltiin eudamonian osatekijöiksi määriteltyjen sosiaalisen ja psykologisen hyvinvoinnin osa-alueisiin toiminnan aikana kohdistuneiden muutosten kautta.
Kuntotuttavan työtoiminnan asiakkaat liittivät hyvinvoinnin positiivisiin tunteisiin sekä negatiivisten tunteiden puuttumiseen. Hyvinvoinnin kokemiseen katsottiin kuitenkin voitavan vaikuttaa myös omalla ajattelulla. Hyvä elämä näyttäytyi harkinnan tuloksena syntyneenä, muutokselleen pidemmän ajan vaativana kokemuksena. Yksilön toimintakyvyn nähtiin vaikuttavan mahdollisuuksiin työstää elämästä oman näköinen hyvä elämä. Hyvinvointiin vaikuttavina tekijöinä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat toivat esiin sosiaaliset suhteet, fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn sekä toimimisen mahdollisuudet. Merkittävässä roolissa näyttäytyi arjen sujuminen, jonka katsottiin tuottavan myös onnellisuutta.
Haastattelujen perusteella kuntouttava työtoiminta oli toiminut sosiaalipalveluna, joka lisäsi asiakkaiden eudamonista hyvinvointia. Sen lisäksi, että tämä oli aidon kohtaamisen kautta mahdollistanut asiakkaille konkreettisen avun elämäntilanteensa eteenpäin viemiseksi, oli se auttanut heitä laajentamaan toimintamahdollisuuksen kenttäänsä. Se oli auttanut valmentautujia saavuttamaan myös valmiuksia, joiden tukemana he pystyvät jatkossa hakeutumaan uusiin toimintaympäristöihin.
Hyvinvointia lähestyttiin eudamonisen hyvinvointikäsitteen kautta, kiinnittäen huomiota yksilön mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan toimintamahdollisuuksien kenttäänsä. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla seitsemältä työpajatoiminnassa kuntouttavassa työtoiminnassa olevalta valmentautujalta. Heidän käsitystään hyvinvoinnille tutkittiin heidän onnellisuudelle, hyvinvoinnille sekä hyvän elämän käsitteille antamiensa määrittelyjen kautta. Tätä täydennettiin haastateltujen näkemyksillä omaan hyvinvointiinsa vaikuttavista tekijöistä sekä yleisesti, että kuntouttavaan työtoimintaan liittyen. Kuntouttavan työtoiminnan vaikutuksia hyvinvointiin tarkasteltiin eudamonian osatekijöiksi määriteltyjen sosiaalisen ja psykologisen hyvinvoinnin osa-alueisiin toiminnan aikana kohdistuneiden muutosten kautta.
Kuntotuttavan työtoiminnan asiakkaat liittivät hyvinvoinnin positiivisiin tunteisiin sekä negatiivisten tunteiden puuttumiseen. Hyvinvoinnin kokemiseen katsottiin kuitenkin voitavan vaikuttaa myös omalla ajattelulla. Hyvä elämä näyttäytyi harkinnan tuloksena syntyneenä, muutokselleen pidemmän ajan vaativana kokemuksena. Yksilön toimintakyvyn nähtiin vaikuttavan mahdollisuuksiin työstää elämästä oman näköinen hyvä elämä. Hyvinvointiin vaikuttavina tekijöinä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat toivat esiin sosiaaliset suhteet, fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn sekä toimimisen mahdollisuudet. Merkittävässä roolissa näyttäytyi arjen sujuminen, jonka katsottiin tuottavan myös onnellisuutta.
Haastattelujen perusteella kuntouttava työtoiminta oli toiminut sosiaalipalveluna, joka lisäsi asiakkaiden eudamonista hyvinvointia. Sen lisäksi, että tämä oli aidon kohtaamisen kautta mahdollistanut asiakkaille konkreettisen avun elämäntilanteensa eteenpäin viemiseksi, oli se auttanut heitä laajentamaan toimintamahdollisuuksen kenttäänsä. Se oli auttanut valmentautujia saavuttamaan myös valmiuksia, joiden tukemana he pystyvät jatkossa hakeutumaan uusiin toimintaympäristöihin.