Turvallinen lääkehoito - onnistuneen kotiuttamisen malli Lohjan Keskustan kotihoidossa
Lindroos, Charlotta; Hägg, Jenna (2010)
Lindroos, Charlotta
Hägg, Jenna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004146479
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004146479
Tiivistelmä
Tämän hankkeen tavoitteena oli yhtenäistää lääkehoidon toimintatapoja Lohjan alueen kotihoidoissa ja sitä kautta parantaa potilaiden lääketurvallisuutta. Kehitystyö kuuluu Laurea-ammattikorkeakoulun Lohjan yksikön Turvallinen lääkehoito 3 -hankkeeseen, joka on toteutettu Sosiaali- ja terveysministeriön lääkehoito–oppaan pohjalta. Kehittämis hanke alkoi Lohjan alueen Keskustan kotihoidon ja Laurea-ammattikorkeakoulun välillä keväällä 2009. Kehittämiskohteeksi valittiin tiedonkulku ja dokumentointi lääkehoidossa. Teemahaastattelussa ilmeni, että suurin ongelma tiedonkulussa oli osastojen ja kotihoidon välillä. Dokumentoinnin kehittäminen jäi hankkeen ulkopuolelle.
Kehittämistoiminnan perusteena käytettiin tutkittua tietoa potilaan kotiuttamisesta ja hoidon jatkuvuudesta. Hankkeen perustana toimivat Sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnalliset suositukset lääkehoitoprosessista. Kehittämisessä käytettiin juurruttamisen menetelmää, jonka tarkoituksena on saada työyhteisön hiljainen tieto näkyväksi ja yhdistää se tutkittuun tietoon, jolloin voidaan luoda työyhteisöön sopiva uusi toimintamalli. Työryhmä muodostui Keskustan kotihoidon sairaanhoitajasta ja lähihoitajasta sekä kahdesta sairaanhoitajaopiskelijasta.
Työyhteisön nykytilan kuvaus kehittämiskohteesta kerättiin teemahaastattelulla. Haastatteluun osallistuivat kaikki vuorossa olevat hoitajat. Haastattelun teemana olivat tiedonkulun nykytilanne, kokemukset tiedonkulusta sekä tiedonkulku hoitajien ja yhteistyökumppaneiden välillä. Kehittämiskohteeksi tarkentui tiedonkulun kehittäminen erikoissairaanhoidon ja kotihoidon välillä. Kehittämiskohteesta haettiin tutkittua tietoa, jota esiteltiin työryhmälle.
Haastattelun ja tutkitun tiedon pohjalta muodostui onnistuneen kotiuttamisen malli. Malli esiteltiin työryhmälle ja sitä muokattiin kommenttien perusteella. Mallissa on esitetty, miten kotihoito ja osastot voivat kehittää potilaan hoidon ja lääkehoidon jatkuvuuden turvaamista. Työyhteisö arvioi mallin arviointilomakkeella. Saatujen vastausten perusteella malli koettiin hyväksi ja käyttökelpoiseksi. Mallia toivottiin esitettävän osastoille.
Onnistuneen kotiuttamisen mallia esitellään jatkossa eri osastoille, ja sen toimivuutta arvioi ja muokkaa sopivaksi toinen opiskelijaryhmä kehittämistyönään.
Kehittämistoiminnan perusteena käytettiin tutkittua tietoa potilaan kotiuttamisesta ja hoidon jatkuvuudesta. Hankkeen perustana toimivat Sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnalliset suositukset lääkehoitoprosessista. Kehittämisessä käytettiin juurruttamisen menetelmää, jonka tarkoituksena on saada työyhteisön hiljainen tieto näkyväksi ja yhdistää se tutkittuun tietoon, jolloin voidaan luoda työyhteisöön sopiva uusi toimintamalli. Työryhmä muodostui Keskustan kotihoidon sairaanhoitajasta ja lähihoitajasta sekä kahdesta sairaanhoitajaopiskelijasta.
Työyhteisön nykytilan kuvaus kehittämiskohteesta kerättiin teemahaastattelulla. Haastatteluun osallistuivat kaikki vuorossa olevat hoitajat. Haastattelun teemana olivat tiedonkulun nykytilanne, kokemukset tiedonkulusta sekä tiedonkulku hoitajien ja yhteistyökumppaneiden välillä. Kehittämiskohteeksi tarkentui tiedonkulun kehittäminen erikoissairaanhoidon ja kotihoidon välillä. Kehittämiskohteesta haettiin tutkittua tietoa, jota esiteltiin työryhmälle.
Haastattelun ja tutkitun tiedon pohjalta muodostui onnistuneen kotiuttamisen malli. Malli esiteltiin työryhmälle ja sitä muokattiin kommenttien perusteella. Mallissa on esitetty, miten kotihoito ja osastot voivat kehittää potilaan hoidon ja lääkehoidon jatkuvuuden turvaamista. Työyhteisö arvioi mallin arviointilomakkeella. Saatujen vastausten perusteella malli koettiin hyväksi ja käyttökelpoiseksi. Mallia toivottiin esitettävän osastoille.
Onnistuneen kotiuttamisen mallia esitellään jatkossa eri osastoille, ja sen toimivuutta arvioi ja muokkaa sopivaksi toinen opiskelijaryhmä kehittämistyönään.