Vuosisopimuksien kehitys
Lampola, Okko (2017)
Lampola, Okko
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705036274
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705036274
Tiivistelmä
Insinöörityössä oli tavoitteena tutkija kolmea eri urakkakokonaisuutta, joista on tehty vuosisopimukset. Lisäksi tutkittiin, kuinka hyvin organisaatio käyttää tehtyjä vuosisopimuksia hyödykseen ja kuinka yhteistyö toimii organisaation eri yksiköiden välillä. Tutkittavat vuosisopimukset ovat pihatyövuosisopimus, listoitus- ja oviasennusvuosisopimus, sekä maalaus- ja tasoitusvuosisopimus. Työn tilaaja on NCC Suomi Oy.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin pääasiassa haastatteluita ja NCC:n kustannusjärjestelmää. Haastatteluita tehtiin tuotannon, hankinnan ja laskennan edustajille. Haastatteluita tehtiin yksin ja yhdessä.
Työn tärkeimpänä tuloksena saatiin tietoa, kuina vuosisopimuksia pitäisi käyttää hyödyksi tarjous- ja laskentavaiheessa vähentäen pääurakoitsijan riskejä. Jos vuosisopimuksien käytön osaa tarjous- ja laskentavaiheessa, voi saada huomattavaa etua kustannusten laskentatarkkuuteen. Työssä löydettiin myös, että organisaation tiedot vuosisopimuksien käytöstä ja säännöistä voisi olla paremmat, jotta saadaan paras hyöty vuosisopimuksista irti. Lisäksi työn tuloksena ehdotetaan maalaus- ja tasoitetöihin ”keppi ja porkkana” käytäntöä, jota voi käyttää asuinrakennustyömaalla, missä on paljon toistoa ja tarkkoja aikatauluja. Työn tuloksena saatiin muista tutkittavista vuosisopimuksista tietoa, jota käytetään vuosisopimuksien kehittämiseen jatkossa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin pääasiassa haastatteluita ja NCC:n kustannusjärjestelmää. Haastatteluita tehtiin tuotannon, hankinnan ja laskennan edustajille. Haastatteluita tehtiin yksin ja yhdessä.
Työn tärkeimpänä tuloksena saatiin tietoa, kuina vuosisopimuksia pitäisi käyttää hyödyksi tarjous- ja laskentavaiheessa vähentäen pääurakoitsijan riskejä. Jos vuosisopimuksien käytön osaa tarjous- ja laskentavaiheessa, voi saada huomattavaa etua kustannusten laskentatarkkuuteen. Työssä löydettiin myös, että organisaation tiedot vuosisopimuksien käytöstä ja säännöistä voisi olla paremmat, jotta saadaan paras hyöty vuosisopimuksista irti. Lisäksi työn tuloksena ehdotetaan maalaus- ja tasoitetöihin ”keppi ja porkkana” käytäntöä, jota voi käyttää asuinrakennustyömaalla, missä on paljon toistoa ja tarkkoja aikatauluja. Työn tuloksena saatiin muista tutkittavista vuosisopimuksista tietoa, jota käytetään vuosisopimuksien kehittämiseen jatkossa.