Ternimaidon laatu - säilytyksen vaikutus vasta-ainepitoisuuteen
Puustinen, Rea (2017)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705076659
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705076659
Tiivistelmä
Vasikka syntyy käytännössä täysin ilman omaa tautisuojaa. Ternimaito antaa vastasyntyneelle vasikalle elintärkeän suojan ulkoisia taudinaiheuttajia vastaan. Hyvälaatuista ternimaitoa tulee antaa vastasyntyneelle vasikalle mahdolli-simman pian poikimisen jälkeen. Hyvälaatuisena ternimaitona pidetään maitoa, joka sisältää immunologiasia vasta-aineita 50 grammaa litrassa. (Moran 2005, 5.) Vasta-ainemäärän pystyy tuotanto-olosuhteissa selvittämään esimer-kiksi refraktometrillä. Refraktometrin Brix%-luku 22 vastaa 50 grammaa vasta-aineita ternimaidossa. (AtriaNauta-esite, s. a.) Vasikka tarvitsee vähintään 100 grammaa vasta-aineita saadakseen riittävän tautisuojan (Huuskonen, Kivinen, Hokkanen ja Herva 2014, 87). Eläinten kanssa tulee tilanteita, jolloin emän ternimaitoa ei syystä tai toises-ta pysty tarjoamaan vasikalle. Silloin on tärkeää olla hyvälaatuista ternimaitoa pakastettuna ensimmäistä juottoa varten.
Opinnäytetyössä selvitettiin kuinka kauan ternimaidon vasta-aineet säilyvät pakastuksen aikana. Tutkimus tehtiin kesäkuun 2016 ja helmikuun 2017 välisenä. Ternimaitonäytteitä kerättiin 80 lehmältä 10 eri tilalta. Tutkittava aineis-to koostui ternimaitonäytteistä sekä taustatietolomakkeista. Ensimmäinen analysointi tapahtui pakastamattomasta maidosta. Sitä käytettiin vertailupohjana pakastettujen ternimaitonäytteiden mittaustuloksien vertailussa. Tutkimuk-sessa ternimaidon vasta-aineet mitattiin Brix 0–32% refraktometrillä. Tutkimusaineisto tallennettiin ja analysoitiin Excel-taulukkolaskentaohjelmalla.
Pakastamattomien ternimaitonäytteiden (n=80) Brix%-luvun keskiarvo oli 22,4 eli näytteistä 55 prosenttia ylsi hy-vänlaatuisen ternimaidon lukemiin. Näytteitä tulkittiin erilaisilla taustatekijöiden avulla, kuten lehmän rotu, poikima-kerta, ensimmäisen lypsyn määrä. Tutkimuksen perusteella ternimaidon vasta-aineet eivät muuttuneet kuuden kuu-kauden pakastuksen aikana.
Opinnäytetyössä selvitettiin kuinka kauan ternimaidon vasta-aineet säilyvät pakastuksen aikana. Tutkimus tehtiin kesäkuun 2016 ja helmikuun 2017 välisenä. Ternimaitonäytteitä kerättiin 80 lehmältä 10 eri tilalta. Tutkittava aineis-to koostui ternimaitonäytteistä sekä taustatietolomakkeista. Ensimmäinen analysointi tapahtui pakastamattomasta maidosta. Sitä käytettiin vertailupohjana pakastettujen ternimaitonäytteiden mittaustuloksien vertailussa. Tutkimuk-sessa ternimaidon vasta-aineet mitattiin Brix 0–32% refraktometrillä. Tutkimusaineisto tallennettiin ja analysoitiin Excel-taulukkolaskentaohjelmalla.
Pakastamattomien ternimaitonäytteiden (n=80) Brix%-luvun keskiarvo oli 22,4 eli näytteistä 55 prosenttia ylsi hy-vänlaatuisen ternimaidon lukemiin. Näytteitä tulkittiin erilaisilla taustatekijöiden avulla, kuten lehmän rotu, poikima-kerta, ensimmäisen lypsyn määrä. Tutkimuksen perusteella ternimaidon vasta-aineet eivät muuttuneet kuuden kuu-kauden pakastuksen aikana.