Kollegiaalisuus osana työhyvinvointia
Laine, Jenni (2017)
Laine, Jenni
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705056593
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705056593
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Tampereen yliopistollisen sairaalan kahden eri vuodeosaston ja yhden poliklinikan hoitohenkilökunnan näkemyksiä kollegiaalisuudesta ja työhyvinvoinnista. Työn tavoitteena oli kehittää kollegiaalisuutta osana työhyvinvointia kyseisissä työyksiköissä. Työn aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelu tehtiin yhteensä 12 henkilölle, joista 8 oli sairaanhoitajia, 1 perushoitaja ja 3 lääkäriä. Teemahaastattelusta saatu aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
Tulosten perusteella suurin osa hoitohenkilökunnasta koki, että hyvän kollegiaalisuuden toteuttamiseen liittyy lojaali hteisöllisyys, hyvinvoinnista huolehtiminen, keskinäinen kunnioitus, omaan työhön vaikuttamismahdollisuudet sekä tasa-arvoisuus. Lisäksi he kokivat, että yhteinen tavoite, mielipiteiden huomiointi, yhteistyön toimivuus ja keskinäinen arvostus ovat tärkeitä kollegiaalisuuden toteutumisessa. Kollegiaalisuutta estävinä tekijöinä vastauksista nousi merkittävästi loukkaava, halventava ja nöyryyttävä käyttäytyminen sekä yhteistyövaje. Opinnäytetyön lopputuotoksena syntyy kuvaileva huoneentaulu, jossa on esitetty, kuinka kollegiaalisuutta osana työhyvinvointia voidaan tulevaisuudessa kehittää yhteisesti ja myös ajatuksia sen parantamiseksi.
Kollegiaalisuuden toteuttamiseen vaikuttaa myös tyytyväisyys omaan elämään. Kollegiaalisuuden vaikutuksia työhyvinvointiin olivat yksilölähtöiset ja joustavat työjärjestelyt ja molemmin puolinen avun anto. Lisäksi tärkeinä tekijöinä nähtiin oikeudenmukainen työnjako ja työntekijän toimintakyvystä huolehtiminen.
Kiinnostuksen kohteena voisi tulevaisuudessa olla, onko kollegiaalisuuden puutteella vaikutusta työuupumuksen syntymiseen ja lisääkö puute sitä. Jatkotutkimusideana voi myös olla, kuinka kollegiaalisuus tukee johtamista työyksikössä. Lisäksi olisi mielenkiintoista tutkia, tiedonkulun ja muutosten yhteyksiä kollegiaalisuuteen ja myös moniammatillista yhteistyötä kollegiaalisuuden suhteen.
Tulosten perusteella suurin osa hoitohenkilökunnasta koki, että hyvän kollegiaalisuuden toteuttamiseen liittyy lojaali hteisöllisyys, hyvinvoinnista huolehtiminen, keskinäinen kunnioitus, omaan työhön vaikuttamismahdollisuudet sekä tasa-arvoisuus. Lisäksi he kokivat, että yhteinen tavoite, mielipiteiden huomiointi, yhteistyön toimivuus ja keskinäinen arvostus ovat tärkeitä kollegiaalisuuden toteutumisessa. Kollegiaalisuutta estävinä tekijöinä vastauksista nousi merkittävästi loukkaava, halventava ja nöyryyttävä käyttäytyminen sekä yhteistyövaje. Opinnäytetyön lopputuotoksena syntyy kuvaileva huoneentaulu, jossa on esitetty, kuinka kollegiaalisuutta osana työhyvinvointia voidaan tulevaisuudessa kehittää yhteisesti ja myös ajatuksia sen parantamiseksi.
Kollegiaalisuuden toteuttamiseen vaikuttaa myös tyytyväisyys omaan elämään. Kollegiaalisuuden vaikutuksia työhyvinvointiin olivat yksilölähtöiset ja joustavat työjärjestelyt ja molemmin puolinen avun anto. Lisäksi tärkeinä tekijöinä nähtiin oikeudenmukainen työnjako ja työntekijän toimintakyvystä huolehtiminen.
Kiinnostuksen kohteena voisi tulevaisuudessa olla, onko kollegiaalisuuden puutteella vaikutusta työuupumuksen syntymiseen ja lisääkö puute sitä. Jatkotutkimusideana voi myös olla, kuinka kollegiaalisuus tukee johtamista työyksikössä. Lisäksi olisi mielenkiintoista tutkia, tiedonkulun ja muutosten yhteyksiä kollegiaalisuuteen ja myös moniammatillista yhteistyötä kollegiaalisuuden suhteen.