Kirjastojen rooli lukutaidon tukemisessa Suomessa ja kouluyhteistyön tarkastelua muissa Pohjoismaissa
Lehtonen, Hanna (2017)
Lehtonen, Hanna
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705086935
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705086935
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia, miten kirjastot tukevat lasten ja nuorten kielenkehitystä ja lukutaitoa Suomessa sekä kirjastojen ja koulujen välistä yhteistyötä muissa Pohjoismaissa. Työssä tarkastellaan selkokirjallisuuden merkitystä kielen- kehitystä tukevana asiana sekä mahdollisuutena harrastaa kirjallisuutta lukiongelmista huolimatta.
Teoriaosuudessa käsitellään selkokieltä ja sen tarpeellisuutta, kielenkehityksen tukemista ja lukuinnon kasvattamista. Kouluyhteistyön osalta tutkimusmenetelmänä oli avoin sähköpostikysely, joka lähetettiin muiden Pohjoismaiden suurempien kaupunkien kirjastoihin, lukuun ottamatta Ahvenanmaata, Färsaaria sekä Grönlantia. Kirjastolaki takaa kussakin maassa tietyt palvelut tasapuolisesti. Yhteensä vastauksia tuli yhdeksästä kirjastosta.
Yhtenäistä kuvaa kunkin maan tavoista on vaikeaa saada, sillä tapoja toimia ja tehdä yhteistyötä on yhtä monta kuin on kirjastoja. Muissa Pohjoismaissa järjestetään satutunteja, kirjavinkkauksia sekä erilaisia työpajoja. Koululuokat vierailevat kirjastoissa tutustuen niiden tiloihin ja toimintaan. Ruotsissa koulujen ja kirjastojen yhteistyö on tiivistä, mikä johtuu maan kirjastolaista. Selkokirjallisuutta eli easy-to-read -kirjallisuutta julkaistaan useimmissa Pohjoismaissa.
Erityisryhmien osalta mainittavaa lisätietoa ei tullut, ja sekaannusta aiheutti easy-to- read -termi. Tutkimusta voisi jatkaa esimerkiksi laatimalla laajemman kyselyn, jossa mm. edellä mainittu termi avattaisiin yksityiskohtaisemmin sekä vierailemalla paikan päällä ja havainnoimalla yhteistyömalleja ja haastattelemalla kirjastoammattilaisia sekä opettajia.
Teoriaosuudessa käsitellään selkokieltä ja sen tarpeellisuutta, kielenkehityksen tukemista ja lukuinnon kasvattamista. Kouluyhteistyön osalta tutkimusmenetelmänä oli avoin sähköpostikysely, joka lähetettiin muiden Pohjoismaiden suurempien kaupunkien kirjastoihin, lukuun ottamatta Ahvenanmaata, Färsaaria sekä Grönlantia. Kirjastolaki takaa kussakin maassa tietyt palvelut tasapuolisesti. Yhteensä vastauksia tuli yhdeksästä kirjastosta.
Yhtenäistä kuvaa kunkin maan tavoista on vaikeaa saada, sillä tapoja toimia ja tehdä yhteistyötä on yhtä monta kuin on kirjastoja. Muissa Pohjoismaissa järjestetään satutunteja, kirjavinkkauksia sekä erilaisia työpajoja. Koululuokat vierailevat kirjastoissa tutustuen niiden tiloihin ja toimintaan. Ruotsissa koulujen ja kirjastojen yhteistyö on tiivistä, mikä johtuu maan kirjastolaista. Selkokirjallisuutta eli easy-to-read -kirjallisuutta julkaistaan useimmissa Pohjoismaissa.
Erityisryhmien osalta mainittavaa lisätietoa ei tullut, ja sekaannusta aiheutti easy-to- read -termi. Tutkimusta voisi jatkaa esimerkiksi laatimalla laajemman kyselyn, jossa mm. edellä mainittu termi avattaisiin yksityiskohtaisemmin sekä vierailemalla paikan päällä ja havainnoimalla yhteistyömalleja ja haastattelemalla kirjastoammattilaisia sekä opettajia.