Koillisen Helsingin alueverkostot lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjinä
Kuusimaa, Merja (2017)
Kuusimaa, Merja
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705086953
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705086953
Tiivistelmä
Moniammatilliset alueverkostot ovat Helsingin kaupungissa tärkeä osa alueellista yhteistyötä. Opinnäytetyöni tavoitteena oli tuoda esille mitä konkreettisia tekoja koillisen Helsingin alueverkostot ovat tehneet lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Mitä edellytetään hyvin toimivalta alueverkostolta ja mitkä asiat vaikuttavat negatiivisesti alueverkostotyöhön? Olen myös pohtinut opinnäytetyössäni sitä, millaisia verkostotyön taitoja jokaisella ryhmän jäsenellä tulisi olla sujuvan yhteistyön saavuttamiseksi.
Opinnäytetyön tilaajana on Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus ja Klaari Helsinki. Opinnäytetyön aihe nousi työyhteisön tarpeista kehittää alueverkostojen toimintaa ja tulokset ovat hyvin yleistettävissä verkostotyötä tekeville tahoille. Mukana opinnäytetyössä olivat kuusi koillisen alueen verkostoa; Malmin lapset ja nuoret, Puistolan Kosto sekä Viikin, Pukinmäen, Tapulikaupungin ja Suutarilan verkostot. Järjestin alueverkostoille yhteensä viisi työpajaa, jotka olivat kestoltaan kahdesta kolmeen tuntiin. Työpajojen sisältö oli kaikille verkostoille sama. Alueverkostojen lisäksi materiaalin työstämisessä oli mukana koillisen alueen hyvinvoinnin koordinaatioryhmä.
Opinnäytetyössäni on toiminta- ja tapaustutkimuksellinen työote, jossa on vahvasti läsnä myös fenomenologis-hermeneuttinen lähestymistapa. Opinnäytetyön tutkimusmenetelminä käytin eläytymismenetelmää, käsitekarttoja ja osallistuvaa havainnointia. Työpajoissa käytin tiedon keruuseen myös muita toiminnallisia menetelmiä kuten Soste ry:n verkostotutkamenetelmää. Tavoitteenani oli, että kehittämis-työpajoissa verkoston jäsenet muodostavat yhteistä ymmärrystä verkostotyön merkityksistä.
Monimuotoisen materiaalin analysoinnissa käytin narratiivista lähestymistapaa sekä teemoittelua. Käsittelin kaikkien kehittämistyöpajojen materiaalia yhtenä aineistona, enkä tehnyt vertailuja verkostojen välillä. Verkostot ovat saaneet käyttöönsä itse tuottamansa materiaalin oman toiminnan jatkokehittämiseksi.
Toimivan alueellisen verkostotyön avaimia ovat yhteisten tavoitteiden määrittäminen, toimiva vuorovaikutus ja toisten ammattitaidon arvostaminen. Erilaisten organisaatiotavoitteiden yhteensovittaminen ja sen myötä uskallus työskennellä yli normaalien toimintarajojen edesauttaa ja rikastuttaa yhteistyötä. Alueverkostojen hyötyinä koetaan mm. alueellisen tiedon jakaminen, muihin toimijoihin tutustuminen sekä yhteistyöllä tehdyt konkreettisten teot.
Koillisen Helsingin alueella on alueverkoston yhteistyöllä toteutettu erilaisia tapahtumia, toiminnallisia ryhmiä, jalkautumista sekä lisätty lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia. Yhteistyön myötä on pystytty lisäämään myös yhtenäisiä käytäntöjä toimijoiden kesken.
Opinnäytetyön tilaajana on Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus ja Klaari Helsinki. Opinnäytetyön aihe nousi työyhteisön tarpeista kehittää alueverkostojen toimintaa ja tulokset ovat hyvin yleistettävissä verkostotyötä tekeville tahoille. Mukana opinnäytetyössä olivat kuusi koillisen alueen verkostoa; Malmin lapset ja nuoret, Puistolan Kosto sekä Viikin, Pukinmäen, Tapulikaupungin ja Suutarilan verkostot. Järjestin alueverkostoille yhteensä viisi työpajaa, jotka olivat kestoltaan kahdesta kolmeen tuntiin. Työpajojen sisältö oli kaikille verkostoille sama. Alueverkostojen lisäksi materiaalin työstämisessä oli mukana koillisen alueen hyvinvoinnin koordinaatioryhmä.
Opinnäytetyössäni on toiminta- ja tapaustutkimuksellinen työote, jossa on vahvasti läsnä myös fenomenologis-hermeneuttinen lähestymistapa. Opinnäytetyön tutkimusmenetelminä käytin eläytymismenetelmää, käsitekarttoja ja osallistuvaa havainnointia. Työpajoissa käytin tiedon keruuseen myös muita toiminnallisia menetelmiä kuten Soste ry:n verkostotutkamenetelmää. Tavoitteenani oli, että kehittämis-työpajoissa verkoston jäsenet muodostavat yhteistä ymmärrystä verkostotyön merkityksistä.
Monimuotoisen materiaalin analysoinnissa käytin narratiivista lähestymistapaa sekä teemoittelua. Käsittelin kaikkien kehittämistyöpajojen materiaalia yhtenä aineistona, enkä tehnyt vertailuja verkostojen välillä. Verkostot ovat saaneet käyttöönsä itse tuottamansa materiaalin oman toiminnan jatkokehittämiseksi.
Toimivan alueellisen verkostotyön avaimia ovat yhteisten tavoitteiden määrittäminen, toimiva vuorovaikutus ja toisten ammattitaidon arvostaminen. Erilaisten organisaatiotavoitteiden yhteensovittaminen ja sen myötä uskallus työskennellä yli normaalien toimintarajojen edesauttaa ja rikastuttaa yhteistyötä. Alueverkostojen hyötyinä koetaan mm. alueellisen tiedon jakaminen, muihin toimijoihin tutustuminen sekä yhteistyöllä tehdyt konkreettisten teot.
Koillisen Helsingin alueella on alueverkoston yhteistyöllä toteutettu erilaisia tapahtumia, toiminnallisia ryhmiä, jalkautumista sekä lisätty lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia. Yhteistyön myötä on pystytty lisäämään myös yhtenäisiä käytäntöjä toimijoiden kesken.