Selvitys teräsbetonisiltojen päällysrakenteen betoni- ja teräsmääristä
Tahvola, Perttu (2017)
Tahvola, Perttu
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705096977
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705096977
Tiivistelmä
Siltojen ainemenekit vaihtelevat paljon, kun käytetään eri siltatyyppejä ja rakennemittoja. Ainemenekkien tarkastamiseen on luotu useita matemaattisia malleja, mutta ne pohjautuvat jo suhteellisen vanhaan tilastoaineistoon. Tarkastajalle olisi hyödyllistä, jos hän pystyisi vertaamaan siltojen ainemenekkejä nykyiseen yleiseen tasoon ja huomaamaan siten mahdolliset poikkeamat heti.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli luoda teräsbetonisiltojen ainemenekkien arvioimiseen erilaisia apuvälineitä, jotka pohjautuvat uusimpaan saatavilla olevaan tilastoaineistoon toteutuneiden siltojen ainemenekeistä. Tilastoaineistona käytettiin siltojen ominaistietokortteja, jotka kerättiin pääosin Liikenneviraston ylläpitämästä taitorakennerekisteristä. Aineisto sijoittui ajallisesti viimeiselle 13 vuodelle. Opinnäytetyö tehtiin Liikennevirastolle ja Suomen Rakennusinsinöörien Liitolle toimeksiantona WSP Finland Oy:n kanssa. Selvitys oli osa Suomen rakennusinsinöörien Liiton uutta siltakäsikirja -hanketta.
Työssä perehdyttiin aluksi siltasuunnittelun periaatteisiin ja tilastollisiin tutkimusmenetelmiin. Selvitys toteutettiin otantatutkimuksena. Tilastoaineistona toimineet ominaistietokortit jakautuivat vuosien 2003-2016 välille. Korttien tiedot syötettiin Excel-taulukkoon, jossa niitä analysoitiin regressioanalyysin avulla. Regressioanalyysissa pyrittiin tilastollisesti selittämään siltojen päällysrakenteen betoni- ja teräsmääriä erilaisten rakenteellisten mittojen suhteen.
Aineiston pohjalta saatiin luotua erilaisia kaavioita havainnoimaan laatta- ja palkkisiltojen teräs- ja betonimääriä eri muuttujien avulla. Valittujen muuttujien välillä voitiin korkean selityskertoimen johdosta todeta olevan selvä yhteys. Selvityksen tuloksia voidaan käyttää suunnitelmien tarkastamisen apuvälineinä. Kaaviot ovat kuitenkin tarkkoja vain lähdeaineiston mitta-alueella, joten niitä tulee käyttää varauksella ja vain suuntaa antavina.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli luoda teräsbetonisiltojen ainemenekkien arvioimiseen erilaisia apuvälineitä, jotka pohjautuvat uusimpaan saatavilla olevaan tilastoaineistoon toteutuneiden siltojen ainemenekeistä. Tilastoaineistona käytettiin siltojen ominaistietokortteja, jotka kerättiin pääosin Liikenneviraston ylläpitämästä taitorakennerekisteristä. Aineisto sijoittui ajallisesti viimeiselle 13 vuodelle. Opinnäytetyö tehtiin Liikennevirastolle ja Suomen Rakennusinsinöörien Liitolle toimeksiantona WSP Finland Oy:n kanssa. Selvitys oli osa Suomen rakennusinsinöörien Liiton uutta siltakäsikirja -hanketta.
Työssä perehdyttiin aluksi siltasuunnittelun periaatteisiin ja tilastollisiin tutkimusmenetelmiin. Selvitys toteutettiin otantatutkimuksena. Tilastoaineistona toimineet ominaistietokortit jakautuivat vuosien 2003-2016 välille. Korttien tiedot syötettiin Excel-taulukkoon, jossa niitä analysoitiin regressioanalyysin avulla. Regressioanalyysissa pyrittiin tilastollisesti selittämään siltojen päällysrakenteen betoni- ja teräsmääriä erilaisten rakenteellisten mittojen suhteen.
Aineiston pohjalta saatiin luotua erilaisia kaavioita havainnoimaan laatta- ja palkkisiltojen teräs- ja betonimääriä eri muuttujien avulla. Valittujen muuttujien välillä voitiin korkean selityskertoimen johdosta todeta olevan selvä yhteys. Selvityksen tuloksia voidaan käyttää suunnitelmien tarkastamisen apuvälineinä. Kaaviot ovat kuitenkin tarkkoja vain lähdeaineiston mitta-alueella, joten niitä tulee käyttää varauksella ja vain suuntaa antavina.