Avaruuden ikkunat: tulkkaus- ja käännösmenetelmät planetaariossa
Velama, Miina; Heino, Ilkka (2017)
Velama, Miina
Heino, Ilkka
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705056518
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705056518
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten viittomakielen tulkkaus on mahdollista toteuttaa planetaariossa niin, että viittomakielisten kuurojen asiakkaiden kokemus olisi tasavertainen kuulevien asiakkaiden kanssa. Samalla selvitettiin, olisiko planetaarioelokuviin mahdollista lisätä tekstityksiä tai tulkkiruutua ja miten nämä vertautuvat elävään tulkkiin. Opinnäytetyön tilaajana on tiedekeskus Heureka.
Tutkimusmenetelminä opinnäytetyössä käytettiin benchmarkingia, puolistrukturoitua teemahaastattelua sekä sähköistä kyselyä. Osana työtä selvitettiin, kuinka eri planetaarioissa on toteutettu tulkkauksia, käännöksiä tai tekstityksiä. Selvitystyön sekä Heurekan henkilökunnan kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta Avaruuden ikkunat -nimiseen esitykseen valmisteltiin tulkkaus. Avaruuden ikkunat on vuorovaikutteinen, erityisesti koululaisryhmille suunnattu, Heurekan innoittajan vetämä avaruusaiheinen planetaarioesitys. Yleisöksi kutsuttiin kaksi viittomakielistä peruskoululuokkaa sekä muutama aiheesta kiinnostunut aikuinen. Tulkkaus toteutettiin helmikuussa 2017. Esityksen jälkeen kerättiin palautetta teemahaastatteluilla sekä sähköisellä kyselyllä. Viittomakieliset haastattelut käännettiin suomen kielelle. Haastatteluissa esiin nousseita seikkoja verrattiin sähköisen kyselyn vastauksiin ja näin saatiin tietoa tulkkausjärjestelyjen toimivuudesta.
Planetaariossa viittomakielellä tulkkaamista ei ole aiemmin tutkittu Suomessa. Kokemus aiheesta on kaiken kaikkiaan vähäistä, niin kuurojen asiakkaiden, viittomakielen tulkkien kuin planetaariotyöntekijöiden keskuudessa. Opinnäytetyö on siis hyödyllinen tutkimus kaikille edellä mainituille tahoille. Heurekan työntekijät saavat työn myötä lisää tietoa ja ensikäden kokemuksen viittomakielen tulkkauksen järjestämisestä ja toteuttamisesta planetaariossa. Tämän tiedon ja kokemuksen kautta Heurekan planetaario on kuuroille asiakkaille ja toisaalta viittomakielen tulkeillekin saavutettavampi toimintaympäristö.
Toteutuksessa tulkkausta seuraava yleisö istui planetaarion kahdella ylimmällä rivillä ja tulkit riviä alempana valaistuna kahdella punaisella spottivalolla. Järjestely oli yleisön mielestä toimiva ja suuri osa heistä oli kiinnostunut tulemaan Heurekaan katsomaan planetaarioelokuvaa samalla tavalla tulkattuna. Benchmarking ja haastattelut antoivat samansuuntaisia tuloksia tekstityksistä ja tulkkiruudusta. Ne on mahdollista toteuttaa, mutta niitä on vaikea sijoittaa elokuvaan rikkomatta taiteellista näkemystä. Tulevaisuudessa lisätty todellisuus ja virtuaalitodellisuus tarjoavat uusia mahdollisuuksia viittomakielen tulkkauksen ja kääntämisen toteuttamiseen planetaarioissa.
Tutkimusmenetelminä opinnäytetyössä käytettiin benchmarkingia, puolistrukturoitua teemahaastattelua sekä sähköistä kyselyä. Osana työtä selvitettiin, kuinka eri planetaarioissa on toteutettu tulkkauksia, käännöksiä tai tekstityksiä. Selvitystyön sekä Heurekan henkilökunnan kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta Avaruuden ikkunat -nimiseen esitykseen valmisteltiin tulkkaus. Avaruuden ikkunat on vuorovaikutteinen, erityisesti koululaisryhmille suunnattu, Heurekan innoittajan vetämä avaruusaiheinen planetaarioesitys. Yleisöksi kutsuttiin kaksi viittomakielistä peruskoululuokkaa sekä muutama aiheesta kiinnostunut aikuinen. Tulkkaus toteutettiin helmikuussa 2017. Esityksen jälkeen kerättiin palautetta teemahaastatteluilla sekä sähköisellä kyselyllä. Viittomakieliset haastattelut käännettiin suomen kielelle. Haastatteluissa esiin nousseita seikkoja verrattiin sähköisen kyselyn vastauksiin ja näin saatiin tietoa tulkkausjärjestelyjen toimivuudesta.
Planetaariossa viittomakielellä tulkkaamista ei ole aiemmin tutkittu Suomessa. Kokemus aiheesta on kaiken kaikkiaan vähäistä, niin kuurojen asiakkaiden, viittomakielen tulkkien kuin planetaariotyöntekijöiden keskuudessa. Opinnäytetyö on siis hyödyllinen tutkimus kaikille edellä mainituille tahoille. Heurekan työntekijät saavat työn myötä lisää tietoa ja ensikäden kokemuksen viittomakielen tulkkauksen järjestämisestä ja toteuttamisesta planetaariossa. Tämän tiedon ja kokemuksen kautta Heurekan planetaario on kuuroille asiakkaille ja toisaalta viittomakielen tulkeillekin saavutettavampi toimintaympäristö.
Toteutuksessa tulkkausta seuraava yleisö istui planetaarion kahdella ylimmällä rivillä ja tulkit riviä alempana valaistuna kahdella punaisella spottivalolla. Järjestely oli yleisön mielestä toimiva ja suuri osa heistä oli kiinnostunut tulemaan Heurekaan katsomaan planetaarioelokuvaa samalla tavalla tulkattuna. Benchmarking ja haastattelut antoivat samansuuntaisia tuloksia tekstityksistä ja tulkkiruudusta. Ne on mahdollista toteuttaa, mutta niitä on vaikea sijoittaa elokuvaan rikkomatta taiteellista näkemystä. Tulevaisuudessa lisätty todellisuus ja virtuaalitodellisuus tarjoavat uusia mahdollisuuksia viittomakielen tulkkauksen ja kääntämisen toteuttamiseen planetaarioissa.