Asiakasraatitoimintaa kuntien työllisyyspalveluissa Etelä-Pirkanmaalla : ”Tää raatitoiminta on aktivoinu mua enemmän kun mikään muu”
Salminen, Sari (2017)
Salminen, Sari
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705096994
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705096994
Tiivistelmä
Etelä-Pirkanmaalla Akaan, Urjalan ja Valkeakosken kuntien työllisyydenhoidossa on lähdetty toteuttamaan käyttäjälähtöisiä palveluja käynnistämällä asiakasraatitoiminta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa asiakasraatien jäsenten kokemuksia, näkemyksiä ja kehittämisehdotuksia liittyen asiakasraatitoimintaan ja kuntien työllisyyden hoidon palveluihin. Tutkimuksen tavoitteena oli edesauttaa kuntien työllisyyspalveluiden kehittämistä.
Kyseessä oli laadullinen, työelämälähtöinen tutkimus. Aineiston keruu toteutettiin kuntakohtaisesti ryhmämuotoisina teemahaastatteluina asiakasraatien jäsenille. Tätä täydensi tulevaisuuden muistelu menetelmä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Tutkimustulosten mukaan asiakasraatien jäsenet kokevat raatitoiminnan mahdollistavan kollektiivisen älykkyyden ja -toiminnan osa-alueiden kehittymisen. Raadin jäsenet esittävät asiakasraatitoiminnan tueksi useita konkreettisia kehittämisehdotuksia. Nämä liittyvät käytännön kehittämistarpeisiin, organisoitiin, työnkuvien selkeyttämiseen, korvauskäytäntöön, raatien kokoonpanoon, markkinointiin, yhteistyön lisäämiseen, riittävään tiedonsaantiin ja toiveisiin siitä, että raatitoiminta integroitaisiin osaksi kuntien peruspalveluja. Kuntien työllisyydenhoidon palveluiden kehittämiseksi, raatilaisten näkemyksissä korostuivat yhteistyön merkitys kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä, selkeyttämistarpeet toiminnalle ja toimenkuville, tarvittavan lisätiedon merkitys sekä toimivan viestinnän tärkeys. Tutkimustulosten perusteella asiakasraatimuotoinen toiminta lisää jäsentensä aktivoitumista kohti aktiivista kansalaisuutta.
Johtopäätöksinä voi todeta Etelä-Pirkanmaan asiakasraatitoiminnan rakentavan työllisyydenhoidon palveluihin kollektiivista asiantuntijuutta. Uudentyyppiselle työskentelylle perustan muodostavat lainsäädäntö, asetukset ja ohjeistukset sekä aiemmat tutkimukset ja teoreettinen tieto. Kun jaetun osaamisen näkökulmasta kehitetään toimintoja asiakaslähtöisemmiksi, vaaditaan ammattilaisten asiantuntijuuden sekä asiakkaiden kokemusasiantuntijuuden yhdistämistä. Näiden perusteella ilmeisen tärkeää on nyt suunnitella, miten nämä osa-alueet voidaan yhdistää, konkretisoida toiminnan tasolle ja ottaa käyttöön.
Olennaista on kollektiivisen asiantuntijuuden osa-alueiden tunnistaminen ja tunnustaminen kyseessä olevassa toimintaympäristössä. Näin ne voidaan hyödyntää yhteiseksi voimavaraksi ja pääomaksi.
Kyseessä oli laadullinen, työelämälähtöinen tutkimus. Aineiston keruu toteutettiin kuntakohtaisesti ryhmämuotoisina teemahaastatteluina asiakasraatien jäsenille. Tätä täydensi tulevaisuuden muistelu menetelmä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Tutkimustulosten mukaan asiakasraatien jäsenet kokevat raatitoiminnan mahdollistavan kollektiivisen älykkyyden ja -toiminnan osa-alueiden kehittymisen. Raadin jäsenet esittävät asiakasraatitoiminnan tueksi useita konkreettisia kehittämisehdotuksia. Nämä liittyvät käytännön kehittämistarpeisiin, organisoitiin, työnkuvien selkeyttämiseen, korvauskäytäntöön, raatien kokoonpanoon, markkinointiin, yhteistyön lisäämiseen, riittävään tiedonsaantiin ja toiveisiin siitä, että raatitoiminta integroitaisiin osaksi kuntien peruspalveluja. Kuntien työllisyydenhoidon palveluiden kehittämiseksi, raatilaisten näkemyksissä korostuivat yhteistyön merkitys kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä, selkeyttämistarpeet toiminnalle ja toimenkuville, tarvittavan lisätiedon merkitys sekä toimivan viestinnän tärkeys. Tutkimustulosten perusteella asiakasraatimuotoinen toiminta lisää jäsentensä aktivoitumista kohti aktiivista kansalaisuutta.
Johtopäätöksinä voi todeta Etelä-Pirkanmaan asiakasraatitoiminnan rakentavan työllisyydenhoidon palveluihin kollektiivista asiantuntijuutta. Uudentyyppiselle työskentelylle perustan muodostavat lainsäädäntö, asetukset ja ohjeistukset sekä aiemmat tutkimukset ja teoreettinen tieto. Kun jaetun osaamisen näkökulmasta kehitetään toimintoja asiakaslähtöisemmiksi, vaaditaan ammattilaisten asiantuntijuuden sekä asiakkaiden kokemusasiantuntijuuden yhdistämistä. Näiden perusteella ilmeisen tärkeää on nyt suunnitella, miten nämä osa-alueet voidaan yhdistää, konkretisoida toiminnan tasolle ja ottaa käyttöön.
Olennaista on kollektiivisen asiantuntijuuden osa-alueiden tunnistaminen ja tunnustaminen kyseessä olevassa toimintaympäristössä. Näin ne voidaan hyödyntää yhteiseksi voimavaraksi ja pääomaksi.