Kotikuntoutustiimien kokemuksia kotisaattohoidosta Kuntayhtymä Kaksineuvoisessa
Mäki-Kuusela, Marja (2016)
Mäki-Kuusela, Marja
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705107490
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705107490
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli saada selville miten Kuntayhtymä kaksineuvoisen alueen kotihoitojen kotikuntoutustiimien hoitajat ovat kokeneet tapahtuneet kotisaattohoitotilanteet. Tutkimuksen tarkoituksena oli lisäksi saada selville, miten kotisaattohoitoa työtekijöiden mielestä tulisi kehittää. Tutkimuksen kautta pyritään kehittämään kotona tapahtuvaa kotisaattohoitoa.
Ikääntyneiden määrä tulee tulevaisuudessa kasvamaan merkittävästi. Näin ollen kotihoidon rooli ikäihmisten hoidossa kasvaa entisestään. Kotihoitoa pyritään tarjoamaan ikäihmisille niin, että kotona asuminen mahdollisimman pitkään olisi mahdollista. Kotisaattohoitoa toteutetaan asiakkaan toiveesta. Ennen sen alkamista, tehdään yhteistyössä omaisten, potilaan, lääkärin ja hoitajan kanssa saattohoitopäätös. Päätös tehdään, kun sairaudelle ei ole parantavaa hoitoa. Päätös ja hoidon toteutukseen liittyvät asiat kirjataan tarkasti ylös. Saattohoidossa oleva potilas, omainen sekä saattohoitoa toteuttava hoitaja tarvitsevat paljon tukea hoidon aikana ja sen jälkeen.
Tutkimus oli kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin kotikuntoutustiimin hoitajilta käyttämällä kirjoitus- tai kerrontapyyntöä. Aineiston analysointiin käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tuloksista kävi ilmi, että yleisesti ottaen hoitajat olivat tyy-tyväisiä tapahtuneisiin kotisaattohoitoihin. Omaisia ja potilaita tuettiin koko saattohoidon ajan. Lisäksi oli mahdollista saada keskusteluapua potilaan kuoleman jälkeen. Hoitajat kokivat saavansa riittävästi tukea, kuitenkin työnohjaus olisi tärkeää hankalien saattohoitotilanteiden jälkeen. Kehityskohteina tuli ilmi kotisaat-tohoidosta tietämättömyys kuntalaisten keskuudessa. Omaisille tulisi saada parempaa tukea kuoleman jälkeen. Lääkäriin toivottiin parempaa ja tiiviimpää yhteyttä. Lisäksi kaivattiin selkeitä linjoja, miten toimia erilaisissa tilanteissa. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa kaipasi parannusta, kuitenkin yhteistyö on ollut ongelmatonta.
Ikääntyneiden määrä tulee tulevaisuudessa kasvamaan merkittävästi. Näin ollen kotihoidon rooli ikäihmisten hoidossa kasvaa entisestään. Kotihoitoa pyritään tarjoamaan ikäihmisille niin, että kotona asuminen mahdollisimman pitkään olisi mahdollista. Kotisaattohoitoa toteutetaan asiakkaan toiveesta. Ennen sen alkamista, tehdään yhteistyössä omaisten, potilaan, lääkärin ja hoitajan kanssa saattohoitopäätös. Päätös tehdään, kun sairaudelle ei ole parantavaa hoitoa. Päätös ja hoidon toteutukseen liittyvät asiat kirjataan tarkasti ylös. Saattohoidossa oleva potilas, omainen sekä saattohoitoa toteuttava hoitaja tarvitsevat paljon tukea hoidon aikana ja sen jälkeen.
Tutkimus oli kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin kotikuntoutustiimin hoitajilta käyttämällä kirjoitus- tai kerrontapyyntöä. Aineiston analysointiin käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tuloksista kävi ilmi, että yleisesti ottaen hoitajat olivat tyy-tyväisiä tapahtuneisiin kotisaattohoitoihin. Omaisia ja potilaita tuettiin koko saattohoidon ajan. Lisäksi oli mahdollista saada keskusteluapua potilaan kuoleman jälkeen. Hoitajat kokivat saavansa riittävästi tukea, kuitenkin työnohjaus olisi tärkeää hankalien saattohoitotilanteiden jälkeen. Kehityskohteina tuli ilmi kotisaat-tohoidosta tietämättömyys kuntalaisten keskuudessa. Omaisille tulisi saada parempaa tukea kuoleman jälkeen. Lääkäriin toivottiin parempaa ja tiiviimpää yhteyttä. Lisäksi kaivattiin selkeitä linjoja, miten toimia erilaisissa tilanteissa. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa kaipasi parannusta, kuitenkin yhteistyö on ollut ongelmatonta.