Lapsen turvallisuuden tunne päiväkodissa : Päiväkodissa käytettävät keinot lasten turvallisuuden tunteen tukemisessa
Koskenranta, Laura; Vähämäki, Heidi (2017)
Koskenranta, Laura
Vähämäki, Heidi
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705107542
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705107542
Tiivistelmä
Opinnäytetyössämme tarkastelemme lasten turvallisuuden tunnetta päiväkodissa. Tutkimuksessa selvitämme millä keinoilla lasten turvallisuuden tunnetta voidaan ylläpitää ja vahvistaa. Tutkimuksemme tarkoituksena on lisätä kasvattajien tietoutta siitä, millä keinoilla he saisivat lapsen tuntemaan olonsa turvalliseksi päiväkotipäivän aikana. Tutkimuskysymyksinä olivat: Millä keinoilla päiväkodin kasvattajat luovat ja ylläpitävät lapsen turvallisuuden tunnetta? Millä keinoilla päiväkodin fyysinen toimintaympäristö voi tukea lapsen turvallisuuden tunnetta? Tutkimuksemme teoriaosuudessa määrittelemme turvallisuuden tunteen, kerromme siihen vaikuttavista tekijöistä sekä lapsen temperamentin merkityksestä ja tarkastelemme sitä, miten vuorovaikutus ja kasvattajien käyttäytyminen vaikuttavat turvallisuuden tunteeseen.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelminä käytimme haastattelua, havainnointia ja lasten ottamia valokuvia. Haastattelimme kuutta päiväkodin kasvattajaa yksilöllisissä teemahaastatteluissa. Havainnointimateriaalia keräsimme kolmella eri tavalla. Havainnoimme päiväkotiryhmien toimintaa sekä päiväkodin tiloja havainnointilomakkeiden avulla. Havainnoimme neljää päiväkotiryhmää ja tilanteisiin osallistui lapsia päiväkodin eri ikäryhmistä. Lisäksi päiväkodin kasvattajat kirjasivat omia havaintojaan päiväkirjan tapaisesti. Lasten näkökulmaa tutkimuksessa tuotiin esille lasten ottamien valokuvien avulla. Valokuvien ottamiseen osallistui yhdeksän 3-6-vuotiasta lasta. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla, litteroimalla, koodaamalla ja teemoittelemalla. Muodostamamme teemat ovat: kasvattajan toiminta ja läsnäolo, vuorovaikutus, menetelmät, fyysinen tila sekä henkilökunnan pysyvyys ja mitoitus.
Tutkimuksessa selvisi, että kasvattajien toiminnalla, käyttäytymisellä ja vuorovaikutuksella on suuri merkitys turvallisuuden tunteen tukemisessa. Tutkimustuloksissa korostuvat erityisesti kasvattajien läsnäolon, lämpimän vuorovaikutuksen, rutiinien ja struktuurien sekä fyysisen tilan tärkeys. Tuloksissa esitellään menetelmällisiä keinoja lasten turvallisuuden tunteen tukemisessa. Näitä keinoja ovat syli ja silittely, musiikki ja sadut, leikkitaulu, turvaobjektit sekä pienryhmät. Fyysisessä tilassa tärkeänä nähtiin hyvä näkyvyys, melun estäminen, lapsen oma tila, tilan tuttuus, lapsilähtöisyys ja rauhallisuus.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelminä käytimme haastattelua, havainnointia ja lasten ottamia valokuvia. Haastattelimme kuutta päiväkodin kasvattajaa yksilöllisissä teemahaastatteluissa. Havainnointimateriaalia keräsimme kolmella eri tavalla. Havainnoimme päiväkotiryhmien toimintaa sekä päiväkodin tiloja havainnointilomakkeiden avulla. Havainnoimme neljää päiväkotiryhmää ja tilanteisiin osallistui lapsia päiväkodin eri ikäryhmistä. Lisäksi päiväkodin kasvattajat kirjasivat omia havaintojaan päiväkirjan tapaisesti. Lasten näkökulmaa tutkimuksessa tuotiin esille lasten ottamien valokuvien avulla. Valokuvien ottamiseen osallistui yhdeksän 3-6-vuotiasta lasta. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla, litteroimalla, koodaamalla ja teemoittelemalla. Muodostamamme teemat ovat: kasvattajan toiminta ja läsnäolo, vuorovaikutus, menetelmät, fyysinen tila sekä henkilökunnan pysyvyys ja mitoitus.
Tutkimuksessa selvisi, että kasvattajien toiminnalla, käyttäytymisellä ja vuorovaikutuksella on suuri merkitys turvallisuuden tunteen tukemisessa. Tutkimustuloksissa korostuvat erityisesti kasvattajien läsnäolon, lämpimän vuorovaikutuksen, rutiinien ja struktuurien sekä fyysisen tilan tärkeys. Tuloksissa esitellään menetelmällisiä keinoja lasten turvallisuuden tunteen tukemisessa. Näitä keinoja ovat syli ja silittely, musiikki ja sadut, leikkitaulu, turvaobjektit sekä pienryhmät. Fyysisessä tilassa tärkeänä nähtiin hyvä näkyvyys, melun estäminen, lapsen oma tila, tilan tuttuus, lapsilähtöisyys ja rauhallisuus.