Gluteenifragmentit elintarvikkeista havaitsevan ELISA-menetelmän validointi
Virolainen, Veera (2017)
Virolainen, Veera
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705107544
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705107544
Tiivistelmä
Tämän insinöörityön toimeksiantaja oli Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n (KVVY ry) Porin yksikkö. Työn tarkoituksena oli validoida uusi, gluteenia elintarvikkeista tunnistava, analyysimenetelmä jo olemassa olevan menetelmän rinnalle.
Uuden menetelmän pitäisi antaa tarkempia tuloksia fermentoituja tai hydrolysoituja elintarvikkeita analysoitaessa. Menetelmässä näytteen gluteenipitoisuutta mitattiin Tecan Sunrise -fotometrilla. Työ suoritettiin R-Biopharmin Ridascreen® Gliadin competitive -kitillä. Vali-doinnin avulla pyrittiin varmistamaan menetelmän toimivuus akkreditointia varten. Menetelmän toivottiin parantavan tulosten tarkkuutta vanhaan menetelmään verrattuna.
Työn kokeelliseen osuuteen kuului työsuorituksen optimointi valituilla neljällä erityylisellä olutnäytteellä ja työn toistaminen tilastollisen datan aikaansaamiseksi. Lisäksi menetelmän työohjeen kääntäminen suomen kielelle ja muokkaaminen sekä koulutuspäivän pitäminen laboratorion henkilökunnalle kuuluivat työhön. Kirjallisessa osuudessa tutustuttiin validoitavaan menetelmään ja sen periaatteisiin sekä menetelmän tutkimuskohteeseen, gluteeniin, ja siihen olennaisesti liittyvään keliakiaan.
Yritykselle tehtiin validointisuunnitelma. Validoinnissa tarkasteltiin mittausaluetta, lineaarisuutta, herkkyyttä, toteamis- ja määritysrajoja, tarkkuutta sekä täsmällisyyttä ja toistettavuutta. Lopuksi tehtiin raportti, jossa laskettiin tulokset ja arvioitiin työn onnistumista.
Työn tavoitteet saavutettiin hyvin. Insinöörityön tuloksena menetelmästä saatiin kerättyä tarpeeksi tilastodataa validoinnin tekemiseen. Havaittiin, että olutnäytteet 1 ja 2 ovat gluteenipitoisuuksiltaan lähellä toisiaan ja lähellä toteamisrajaa. Nämä kaksi näytettä voitiin todeta gluteenittomiksi. Näyte 4 ylitti määritysalueen moninkertaisesti, joten parhaaksi näytteeksi validointia varten osoittautui olutnäyte 3. Näytteen 3 tilastodatalle tehdyn tarkastelun päätteeksi voitiin todeta, että tulokset osoittivat menetelmän tuovan haluttua tarkkuutta fermentoitujen oluiden gluteenipitoisuuden tutkimiseen. Nyttemmin menetelmä on akkreditoitu ja otettu käyttöön yrityksessä. Validoinnin lisäksi työohje käännettiin onnistuneesti ja koulutuspäivä pidettiin henkilökunnalle suunnitellusti.
Uuden menetelmän pitäisi antaa tarkempia tuloksia fermentoituja tai hydrolysoituja elintarvikkeita analysoitaessa. Menetelmässä näytteen gluteenipitoisuutta mitattiin Tecan Sunrise -fotometrilla. Työ suoritettiin R-Biopharmin Ridascreen® Gliadin competitive -kitillä. Vali-doinnin avulla pyrittiin varmistamaan menetelmän toimivuus akkreditointia varten. Menetelmän toivottiin parantavan tulosten tarkkuutta vanhaan menetelmään verrattuna.
Työn kokeelliseen osuuteen kuului työsuorituksen optimointi valituilla neljällä erityylisellä olutnäytteellä ja työn toistaminen tilastollisen datan aikaansaamiseksi. Lisäksi menetelmän työohjeen kääntäminen suomen kielelle ja muokkaaminen sekä koulutuspäivän pitäminen laboratorion henkilökunnalle kuuluivat työhön. Kirjallisessa osuudessa tutustuttiin validoitavaan menetelmään ja sen periaatteisiin sekä menetelmän tutkimuskohteeseen, gluteeniin, ja siihen olennaisesti liittyvään keliakiaan.
Yritykselle tehtiin validointisuunnitelma. Validoinnissa tarkasteltiin mittausaluetta, lineaarisuutta, herkkyyttä, toteamis- ja määritysrajoja, tarkkuutta sekä täsmällisyyttä ja toistettavuutta. Lopuksi tehtiin raportti, jossa laskettiin tulokset ja arvioitiin työn onnistumista.
Työn tavoitteet saavutettiin hyvin. Insinöörityön tuloksena menetelmästä saatiin kerättyä tarpeeksi tilastodataa validoinnin tekemiseen. Havaittiin, että olutnäytteet 1 ja 2 ovat gluteenipitoisuuksiltaan lähellä toisiaan ja lähellä toteamisrajaa. Nämä kaksi näytettä voitiin todeta gluteenittomiksi. Näyte 4 ylitti määritysalueen moninkertaisesti, joten parhaaksi näytteeksi validointia varten osoittautui olutnäyte 3. Näytteen 3 tilastodatalle tehdyn tarkastelun päätteeksi voitiin todeta, että tulokset osoittivat menetelmän tuovan haluttua tarkkuutta fermentoitujen oluiden gluteenipitoisuuden tutkimiseen. Nyttemmin menetelmä on akkreditoitu ja otettu käyttöön yrityksessä. Validoinnin lisäksi työohje käännettiin onnistuneesti ja koulutuspäivä pidettiin henkilökunnalle suunnitellusti.