Maisemoitujen maanottoalueiden metsittymisen onnistuminen
Lumberg, Ville; Heikkinen, Joonas (2017)
Lumberg, Ville
Heikkinen, Joonas
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705127912
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705127912
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Suomi on asukaslukuun suhteutettuna suurin maa-ainesten käyttäjämaa Euroopassa. Maa-ainesten käyttö kohdistuu pääosin soravaroihin, joista saadaan luonnon kiviainesta rakentamiseen ja käytössä olevien rakenteiden ylläpitämiseen. Kaikkiaan koko Suomen vuosittaisesta kiviaineksen käyttömäärästä 70−80 % otetaan tarkoituksenmukaisilta maanottoalueilta.
Opinnäytetyössä tarkastellaan maanottoalueiden metsittymisen onnistumista. Metsittäminen on osa maa-aineslaissa mainittua jälkihoitovaatimusta, joka täytyy suorittaa maanottoalueilla viimeistään ottamistoiminnan loputtua. Tutkittavat alueet sijaitsevat Kontiolahden kunnan alueella. Tutkimusaineisto kerättiin maastomittauksilla, ja mittaustuloksien perusteella johdettiin tutkimuksen lopullisia tuloksia.
Tutkimuksessa selvisi, että metsittymisessä on puutteita useilla jälkihoidetuilla maanottoalueilla. Kasvuhäiriöitä ja ravinnepuutosoireita ilmeni huomattavan usealla alueella, mitkä johtuvat pääasiassa alueille levitettävän eloperäisen pintamaan vähyydestä. Pintamaata mitattiin enimmillään viisi senttimetriä, mikä jää huomattavasti suositellusta 20 senttimetrin paksuudesta. Lisäksi alueilla havaittiin tuhohyönteisten aiheuttamia kasvutappioita. Tutkimustuloksia havainnollistetaan raportoinnin lisäksi valokuvilla ja metsittämisen toteutukseen esitetään kehitysehdotuksia tulevaisuutta silmällä pitäen.
Suomi on asukaslukuun suhteutettuna suurin maa-ainesten käyttäjämaa Euroopassa. Maa-ainesten käyttö kohdistuu pääosin soravaroihin, joista saadaan luonnon kiviainesta rakentamiseen ja käytössä olevien rakenteiden ylläpitämiseen. Kaikkiaan koko Suomen vuosittaisesta kiviaineksen käyttömäärästä 70−80 % otetaan tarkoituksenmukaisilta maanottoalueilta.
Opinnäytetyössä tarkastellaan maanottoalueiden metsittymisen onnistumista. Metsittäminen on osa maa-aineslaissa mainittua jälkihoitovaatimusta, joka täytyy suorittaa maanottoalueilla viimeistään ottamistoiminnan loputtua. Tutkittavat alueet sijaitsevat Kontiolahden kunnan alueella. Tutkimusaineisto kerättiin maastomittauksilla, ja mittaustuloksien perusteella johdettiin tutkimuksen lopullisia tuloksia.
Tutkimuksessa selvisi, että metsittymisessä on puutteita useilla jälkihoidetuilla maanottoalueilla. Kasvuhäiriöitä ja ravinnepuutosoireita ilmeni huomattavan usealla alueella, mitkä johtuvat pääasiassa alueille levitettävän eloperäisen pintamaan vähyydestä. Pintamaata mitattiin enimmillään viisi senttimetriä, mikä jää huomattavasti suositellusta 20 senttimetrin paksuudesta. Lisäksi alueilla havaittiin tuhohyönteisten aiheuttamia kasvutappioita. Tutkimustuloksia havainnollistetaan raportoinnin lisäksi valokuvilla ja metsittämisen toteutukseen esitetään kehitysehdotuksia tulevaisuutta silmällä pitäen.