Obstruktiivista uniapneaa sairastavien aikuisten CPAP-hoitoon sitoutuminen : kirjallisuuskatsaus
Viljanen, Eeva (2017)
Viljanen, Eeva
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705148067
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705148067
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa aikuisten uniapneapotilaiden hoitoon sitoutuneisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto kerättiin elektronisista tietokannoista (Medic, CINAHL ja PubMed). Tiedonhaussa käytettiin suomenkielisiä hakutermejä: uniapnea, obstruktiivinen uniapnea, CPAP, hoitomyöntyvyys ja hoitoon sitoutuminen. Englanninkielisiä hakutermejä olivat: obstructive sleep apnea, continuous positive airway pressure, patient compliance ja patient adherence. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin 12 tutkimusta ja artikkelia, joista neljä oli suomenkielisiä ja loput englanninkielisiä. Tutkimukset ja artikkelit olivat kymmenen vuoden sisällä julkaistuja. Tämän opinnäytetyön sisällönanalyysissa yläkategoriaksi muodostui hoitoon sitoutuminen, josta muodostettiin kaksi alakategoriaa hyvä hoitoon sitoutuminen ja huono hoitoon sitoutuminen.
Uniapneapotilaiden CPAP-hoitoon sitoutuneisuusaste vaihteli analysoiduissa aineistoissa 50–74 % välillä. Huono hoitoon sitoutuneisuus ilmeni heti hoidon alussa CPAP-laitteen vähäisinä käyttötunteina. Uniapnean hoitoon sitoutumiseen vaikuttivat monet tekijät. Vaikeaa uniapneaa sairastavat sitoutuivat hoitoon paremmin. Uniapnean aiheuttamien oireiden, kuten päiväväsymyksen, yöhikoilun ja kuorsauksen väheneminen paransi hoitomyöntyvyyttä. Muina hoitoon sitoutumista edistävinä tekijöinä nähtiin CPAP-laitteen helppokäyttöisyys ja maskin hyvä istuvuus. Vertaistuki ja myönteinen suhtautuminen sairauden hoitoon paransivat hoitoon sitoutumista. Muita hoidon onnistumisen kannalta tärkeitä tekijöitä olivat riittävä itsehoidon tuki, omaisten huomioiminen ja hoidon jatkuvuuden varmistaminen. Taustasairauksista erityisesti masennus ja refluksi heikensivät uniapnean hoitomyöntyvyyttä. Hoitoon sitoutumista heikensivät myös uniapnean lieväoireisuus, CPAP-laitteeseen asetettu matala paine tai epäsopiva maski ja CPAP-hoidon aiheuttamat hankalat sivuoireet, joista yleisimpiä olivat nenän- ja suun limakalvojen kuivuminen, jatkuva vesinuha tai nenän tukkoisuus, aivastelu sekä nenäverenvuoto. Osalla potilaista esiintyi lisäksi silmäoireita, hammaskipua ja aamupäänsärkyä.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksia on kuvattu opinnäytetyössä luvuissa 5.1–5.3. Tässä opinnäytetyössä keskityttiin uniapnean hoitoon sitoutumiseen vaikuttaviin tekijöihin. Tutkimusta voisi laajentaa tekemällä laajemman kirjallisuuskatsauksen, jossa vertailtaisiin uniapnean hoitoon sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä esimerkiksi Pohjoismaissa. Lisäksi voisi tutkia, miten elämänlaatu on potilaiden kokemuksen mukaan muuttunut uniapnean hoidon aloituksen jälkeen. Tämän voisi toteuttaa haastattelututkimuksena tai kirjallisuuskatsauksena.
Uniapneapotilaiden CPAP-hoitoon sitoutuneisuusaste vaihteli analysoiduissa aineistoissa 50–74 % välillä. Huono hoitoon sitoutuneisuus ilmeni heti hoidon alussa CPAP-laitteen vähäisinä käyttötunteina. Uniapnean hoitoon sitoutumiseen vaikuttivat monet tekijät. Vaikeaa uniapneaa sairastavat sitoutuivat hoitoon paremmin. Uniapnean aiheuttamien oireiden, kuten päiväväsymyksen, yöhikoilun ja kuorsauksen väheneminen paransi hoitomyöntyvyyttä. Muina hoitoon sitoutumista edistävinä tekijöinä nähtiin CPAP-laitteen helppokäyttöisyys ja maskin hyvä istuvuus. Vertaistuki ja myönteinen suhtautuminen sairauden hoitoon paransivat hoitoon sitoutumista. Muita hoidon onnistumisen kannalta tärkeitä tekijöitä olivat riittävä itsehoidon tuki, omaisten huomioiminen ja hoidon jatkuvuuden varmistaminen. Taustasairauksista erityisesti masennus ja refluksi heikensivät uniapnean hoitomyöntyvyyttä. Hoitoon sitoutumista heikensivät myös uniapnean lieväoireisuus, CPAP-laitteeseen asetettu matala paine tai epäsopiva maski ja CPAP-hoidon aiheuttamat hankalat sivuoireet, joista yleisimpiä olivat nenän- ja suun limakalvojen kuivuminen, jatkuva vesinuha tai nenän tukkoisuus, aivastelu sekä nenäverenvuoto. Osalla potilaista esiintyi lisäksi silmäoireita, hammaskipua ja aamupäänsärkyä.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksia on kuvattu opinnäytetyössä luvuissa 5.1–5.3. Tässä opinnäytetyössä keskityttiin uniapnean hoitoon sitoutumiseen vaikuttaviin tekijöihin. Tutkimusta voisi laajentaa tekemällä laajemman kirjallisuuskatsauksen, jossa vertailtaisiin uniapnean hoitoon sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä esimerkiksi Pohjoismaissa. Lisäksi voisi tutkia, miten elämänlaatu on potilaiden kokemuksen mukaan muuttunut uniapnean hoidon aloituksen jälkeen. Tämän voisi toteuttaa haastattelututkimuksena tai kirjallisuuskatsauksena.