Hyvinvoinnin edistäminen opetustyössä : fyysisen toimintakyvyn näkökulmasta
Kokko, Eija; Kokko, Sanna (2017)
Kokko, Eija
Kokko, Sanna
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705158314
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705158314
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli suunnitella ja tuottaa alkukartoitukseen, alkutesteihin ja osallistujien toiveisiin perustuen työhyvinvointi-iltapäivä. Kohderyhmänä oli erään Pohjanmaan kaupungin koulun opetustyön parissa työskentelevät opettajat sekä koulunkäyntiavustajat. Tavoitteena oli opetushenkilöstön fyysisen työhyvinvoinnin edistäminen.
Opinnäytetyöprosessi toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Prosessi aloitettiin aiheeseen liittyvän teoria- ja tutkimustietoon perehtymisellä, jonka avulla luotiin rajaus ja pohja opinnäytetyön etenemiselle. Työhyvinvointi-iltapäivään ilmoittautuneille lähetettiin alkukartoituslomake, jonka jälkeen sovimme fyysisten alkutestien ajankohdat. Näiden pohjalta saimme oleellista tietoa osallistujien fyysisestä toimintakyvystä. Osallistuminen oli vapaaehtoista, ja ilmoittautumisia tuli viisi kappaletta. Ryhmän enimmäiskooksi rajattiin kymmenen henkilöä.
Opetustyössä suurimmat kuormitustekijät liittyivät sosiaalisiin tilanteisiin ja stressiin. Fyysistä rasitusta koettiin nosto- ja liikkumistilanteissa. Alkutestien tulokset rinnastettuna viitearvoihin antoivat osallistujille hyödyllistä tietoa jokaisen henkilökohtaisesta toimintakyvystä ja sen yhteydestä työhyvinvointiin. Liikuntasuositukset antoivat pohjan liikuntaneuvonnalle.
Työhyvinvointi-iltapäivässä käsiteltiin työhyvinvointia, istumisen vähentämistä sekä fyysisen aktiivisuuden tärkeyttä. Lopuksi kävimme yhdessä läpi osallistujien toiveiden pohjalta suunnittelemamme harjoitusohjelman vastuskuminauhalle. Onnistumisesta saatiin palautetta nimettömänä täytetyn kirjallisen palautteen avulla. Näitä palautteita ja omia havaintoja käytimme onnistumisen arvioinnin tukena. Työhyvinvointi-iltapäivä koettiin onnistuneeksi ja hyödylliseksi, sillä se antoi monipuolista tietoa hyvinvoinnin eri osa-alueista, toimintakyvystä ja fyysisen aktiivisuuden tärkeydestä. Myös ohjatut vastuskuminauhaharjoitteet koettiin tarpeelliseksi.
Opinnäytetyöprosessi toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Prosessi aloitettiin aiheeseen liittyvän teoria- ja tutkimustietoon perehtymisellä, jonka avulla luotiin rajaus ja pohja opinnäytetyön etenemiselle. Työhyvinvointi-iltapäivään ilmoittautuneille lähetettiin alkukartoituslomake, jonka jälkeen sovimme fyysisten alkutestien ajankohdat. Näiden pohjalta saimme oleellista tietoa osallistujien fyysisestä toimintakyvystä. Osallistuminen oli vapaaehtoista, ja ilmoittautumisia tuli viisi kappaletta. Ryhmän enimmäiskooksi rajattiin kymmenen henkilöä.
Opetustyössä suurimmat kuormitustekijät liittyivät sosiaalisiin tilanteisiin ja stressiin. Fyysistä rasitusta koettiin nosto- ja liikkumistilanteissa. Alkutestien tulokset rinnastettuna viitearvoihin antoivat osallistujille hyödyllistä tietoa jokaisen henkilökohtaisesta toimintakyvystä ja sen yhteydestä työhyvinvointiin. Liikuntasuositukset antoivat pohjan liikuntaneuvonnalle.
Työhyvinvointi-iltapäivässä käsiteltiin työhyvinvointia, istumisen vähentämistä sekä fyysisen aktiivisuuden tärkeyttä. Lopuksi kävimme yhdessä läpi osallistujien toiveiden pohjalta suunnittelemamme harjoitusohjelman vastuskuminauhalle. Onnistumisesta saatiin palautetta nimettömänä täytetyn kirjallisen palautteen avulla. Näitä palautteita ja omia havaintoja käytimme onnistumisen arvioinnin tukena. Työhyvinvointi-iltapäivä koettiin onnistuneeksi ja hyödylliseksi, sillä se antoi monipuolista tietoa hyvinvoinnin eri osa-alueista, toimintakyvystä ja fyysisen aktiivisuuden tärkeydestä. Myös ohjatut vastuskuminauhaharjoitteet koettiin tarpeelliseksi.