TULKKAUSPALVELUT MIELENTERVEYSPALVELUISSA : Kuurojen, huonokuuloisten, kuuroutuneiden ja sisäkorvaistutetta käyttävien henkilöiden kokemuksia
Virta, Matleena; Puumalainen, Sonja (2017)
Virta, Matleena
Puumalainen, Sonja
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705026006
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705026006
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Puumalainen, Sonja & Virta, Matleena. Tulkkauspalvelut mielenterveyspalveluissa. Kuurojen, huonokuuloisten, kuuroutuneiden ja sisäkorvaistutetta käyttävien henkilöiden kokemuksia. Kevät 2017, 53 s., 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, viittomakielen ja tulkkauksen koulutus, tulkki (AMK).
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää tulkkauspalvelun käyttäjien kokemuksia tulkkauksen toteutumisesta mielenterveyspalveluissa. Tutkielmassa haluttiin saada selville, millaisia lyhyt- tai pitkäaikaisia sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia yli 18-vuotiaat kuurot, huonokuuloiset, kuuroutuneet sekä sisäkorvaistutetta käyttävät asiakkaat olivat havainneet tulkkauspalveluiden käytöstä mielenterveyspalveluissa. Lisäksi haluttiin selvittää, minkälaisia tulkkauspalveluun liittyviä kehittämisehdotuksia ja toiveita asiakkailla oli.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin sähköisesti Webropol-kyselynä. Kyselystä tiedotettiin kolmen järjestön ja yhden yhdistyksen verkkosivustoilla sekä kahdessa Facebook-ryhmässä. Kyselyyn vastasi yhteensä 23 henkilöä. Heistä 12 oli käyttänyt tulkkauspalveluita mielenterveyspalveluissa.
Vastauksista selvisi, että mielenterveyspalvelutilanteisiin toivottiin taitavia ja pitkään alalla olleita tulkkeja. Tulkkien vaihtuvuus koettiin etenkin pitkäaikaisena negatiivisena vaikutuksena. Se vaikeutti muun muassa asiakkaan luottamuksellisen suhteen muodostamista mielenterveysalan ammattilaiseen. Tuttu tulkki mielenterveyspalveluissa nähtiin sekä positiivisena että negatiivisena asiana. Toisaalta tutun tulkin välityksellä oli helpompi avautua, toisaalta tutun tulkin läsnäolo arkoja asioita käsiteltäessä ei tuntunut mukavalta.
Tulkkeja tulisi perehdyttää enemmän mielenterveyspalveluissa tulkkaamiseen. Tulkkauspalvelun kehittämisehdotuksina mainittiin myös tulkkirinkien muodostaminen ja paritulkkauksen toteuttaminen mielenterveyspalveluissa. Kyselyn vastauksista ilmeni, että myös viittomakielisille mielenterveyspalveluille olisi tarvetta.
Avainsanat: viittomakielen tulkki, tulkkaus, tulkkipalvelut, mielenterveyspalvelut
Puumalainen, Sonja & Virta, Matleena. Tulkkauspalvelut mielenterveyspalveluissa. Kuurojen, huonokuuloisten, kuuroutuneiden ja sisäkorvaistutetta käyttävien henkilöiden kokemuksia. Kevät 2017, 53 s., 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, viittomakielen ja tulkkauksen koulutus, tulkki (AMK).
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää tulkkauspalvelun käyttäjien kokemuksia tulkkauksen toteutumisesta mielenterveyspalveluissa. Tutkielmassa haluttiin saada selville, millaisia lyhyt- tai pitkäaikaisia sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia yli 18-vuotiaat kuurot, huonokuuloiset, kuuroutuneet sekä sisäkorvaistutetta käyttävät asiakkaat olivat havainneet tulkkauspalveluiden käytöstä mielenterveyspalveluissa. Lisäksi haluttiin selvittää, minkälaisia tulkkauspalveluun liittyviä kehittämisehdotuksia ja toiveita asiakkailla oli.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin sähköisesti Webropol-kyselynä. Kyselystä tiedotettiin kolmen järjestön ja yhden yhdistyksen verkkosivustoilla sekä kahdessa Facebook-ryhmässä. Kyselyyn vastasi yhteensä 23 henkilöä. Heistä 12 oli käyttänyt tulkkauspalveluita mielenterveyspalveluissa.
Vastauksista selvisi, että mielenterveyspalvelutilanteisiin toivottiin taitavia ja pitkään alalla olleita tulkkeja. Tulkkien vaihtuvuus koettiin etenkin pitkäaikaisena negatiivisena vaikutuksena. Se vaikeutti muun muassa asiakkaan luottamuksellisen suhteen muodostamista mielenterveysalan ammattilaiseen. Tuttu tulkki mielenterveyspalveluissa nähtiin sekä positiivisena että negatiivisena asiana. Toisaalta tutun tulkin välityksellä oli helpompi avautua, toisaalta tutun tulkin läsnäolo arkoja asioita käsiteltäessä ei tuntunut mukavalta.
Tulkkeja tulisi perehdyttää enemmän mielenterveyspalveluissa tulkkaamiseen. Tulkkauspalvelun kehittämisehdotuksina mainittiin myös tulkkirinkien muodostaminen ja paritulkkauksen toteuttaminen mielenterveyspalveluissa. Kyselyn vastauksista ilmeni, että myös viittomakielisille mielenterveyspalveluille olisi tarvetta.
Avainsanat: viittomakielen tulkki, tulkkaus, tulkkipalvelut, mielenterveyspalvelut