Kartoitus kuurojen vanhempien kuulevien lasten viittomakielen käytöstä
Koivula, Jonas (2017)
Koivula, Jonas
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704285740
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704285740
Tiivistelmä
Koivula, Jonas. Kartoitus kuurojen vanhempien kuulevien lasten viittomakielen käytöstä. Kevät 2017, 38 s., 3 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu. Viittomakielen ja tulkkauksen koulutus, tulkki (AMK).
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa kuurojen vanhempien kuulevien lasten viittomakielen käytön määrää arki- ja työelämässä Kuurojen vanhempien kuulevien lasten viittomakielen käytön määrää ei ole Suomessa aikaisemmin tutkittu. Opinnäytetyössä selvitettiin myös kuinka paljon kuurojen vanhempien kuulevat lapset ovat tulkanneet vanhemmilleen lapsena ja kuinka viittomakielen käyttö on muuttunut aikuisuuteen siirryttäessä.
Opinnäytetyön aineistonkeruu tapahtui kyselyllä, joka osoitettiin Suomessa asuville kuurojen vanhempien kuuleville lapsille. Kyselylle tehtiin saatekirje, joka toteutettiin tekstiversiona sekä viittomakielisenä videona. Kysely oli jaossa Kuurojen vanhempien kuulevien lasten ja Pääkaupunkiseudun viittomakielisen perhekerhon Facebook-sivuilla. Kyselyyn vastasi 74 otoskelpoista henkilöä. Vastaajista aktiivisimpia olivat alle 30-vuotiaat. Suurin osa vastaajista oli naisia. Kysely oli määrällinen kysely ja vastausten keruu ja analysointi toteutettiin Webropol-ohjelmalla.
Opinnäytetyön perustana käytettiin lähdekirjallisuutta kaksikielisyydestä. Tähän lähdekirjallisuuteen vertailtiin kyselystä saatuja tuloksia. Kartoituksessa otettiin huomioon vastaajien eritasoiset kaksikielisyydet. Työssä esimerkiksi verrataan luonnollisesti kaksikielisten ja myöhemmin kaksikielisiksi tulleiden viittomakielen käytön määrää.
Päätuloksina ilmeni, että suurin osa vastanneista oli käyttänyt viittomakieltä lapsena vanhempiensa kanssa. Heistä yli puolet käyttää viittomakieltä edelleen vähintään kerran viikossa. Selvästi suurin osa myös tulkkasi vanhemmilleen lapsena. Vastausten perusteella kuitenkin haastavien tilanteiden tulkkaaminen on vähentynyt vanhemman ja nuoremman sukupolven välillä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu. Viittomakielen ja tulkkauksen koulutus, tulkki (AMK).
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa kuurojen vanhempien kuulevien lasten viittomakielen käytön määrää arki- ja työelämässä Kuurojen vanhempien kuulevien lasten viittomakielen käytön määrää ei ole Suomessa aikaisemmin tutkittu. Opinnäytetyössä selvitettiin myös kuinka paljon kuurojen vanhempien kuulevat lapset ovat tulkanneet vanhemmilleen lapsena ja kuinka viittomakielen käyttö on muuttunut aikuisuuteen siirryttäessä.
Opinnäytetyön aineistonkeruu tapahtui kyselyllä, joka osoitettiin Suomessa asuville kuurojen vanhempien kuuleville lapsille. Kyselylle tehtiin saatekirje, joka toteutettiin tekstiversiona sekä viittomakielisenä videona. Kysely oli jaossa Kuurojen vanhempien kuulevien lasten ja Pääkaupunkiseudun viittomakielisen perhekerhon Facebook-sivuilla. Kyselyyn vastasi 74 otoskelpoista henkilöä. Vastaajista aktiivisimpia olivat alle 30-vuotiaat. Suurin osa vastaajista oli naisia. Kysely oli määrällinen kysely ja vastausten keruu ja analysointi toteutettiin Webropol-ohjelmalla.
Opinnäytetyön perustana käytettiin lähdekirjallisuutta kaksikielisyydestä. Tähän lähdekirjallisuuteen vertailtiin kyselystä saatuja tuloksia. Kartoituksessa otettiin huomioon vastaajien eritasoiset kaksikielisyydet. Työssä esimerkiksi verrataan luonnollisesti kaksikielisten ja myöhemmin kaksikielisiksi tulleiden viittomakielen käytön määrää.
Päätuloksina ilmeni, että suurin osa vastanneista oli käyttänyt viittomakieltä lapsena vanhempiensa kanssa. Heistä yli puolet käyttää viittomakieltä edelleen vähintään kerran viikossa. Selvästi suurin osa myös tulkkasi vanhemmilleen lapsena. Vastausten perusteella kuitenkin haastavien tilanteiden tulkkaaminen on vähentynyt vanhemman ja nuoremman sukupolven välillä.