Vanhempien ja lasten yhteinen aika : Esikouluikäisten lasten näkemyksiä vanhempien kanssa vietetystä ajasta
Mattila, Oona (2017)
Mattila, Oona
Vaasan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705178710
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705178710
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää esikouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa yhteisen ajan muotoja ja määrää. Tavoitteena oli saada näkyviin lapsen oma näkemys siitä, miltä yhteinen aika vanhempien kanssa sekä yksin oleminen tuntuu. Tutkimusongelmana oli, mitä vanhemmat tekevät lapsensa kanssa ja mitä lapsi haluaisi heidän kanssaan tehdä. Lisäksi tutkimuksessa haluttiin selvittää millaisena lapsi kokee yhteisen ajan vanhempiensa kanssa, onko sitä riittävästi ja millaisia tuntemuksia siitä syntyy.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee perheen yhteistä aikaa, siihen vaikuttavia tekijöitä sekä sen eri muotoja ja vaikutuksia. Lisäksi teoreettisessa osuudessa tarkastellaan lapsen kasvua ja kehitystä sekä vanhemmuutta, kiintymyssuhdeteoriaa ja eri kasvatustyylejä. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Kohderyhmänä oli Vaasan päiväkodin kahden esikouluryhmän lapset (N=19). Aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia ja tutkimustuloksia havainnollistettiin taulukoiden avulla.
Tutkimustulokset osoittavat, että lapset viettivät aikaa vanhempien kanssa ulkoilemalla ja liikkumalla. Yhteistä aikaa vietettiin myös pelaamalla pelejä ja leikkimällä yhdessä. Lapset osallistuivat erilaisiin kotitöihin kuten siivoamiseen, tiskaamiseen ja ruoanlaittoon. Tulosten perusteella lapset halusivat vanhempiensa kanssa lähteä yhteisille matkoille, syödä, leikkiä, liikkua ja auttaa kotitöissä. Lapset viettivät eniten aikaa joko äidin tai isän kanssa, tai yhdessä sisarusten kanssa. Perheen yhteistä aikaa vietettiin eniten viikonloppuisin ja loma-aikoina. Kahdenkeskisen ajan määrää oli vaikea määritellä. Kahdenkeskistä aikaa kerrottiin olevan joskus tai aika harvoin. Yhteinen aika herätti lapsissa positiivisia tunteita ja yksin oleminen negatiivisia – tylsyyttä ja yksinäisyyttä.
Jatkotutkimuskohteena voisi olla perehtyminen siihen, miten lapsi näkee aikuisten viettämän ajan. Miten lapsi kokee aikuisten ajan jakaantuvan työn, perheen, kotitöiden ja vanhempien oman ajan välille. Lisäksi voisi tutkia, millaisena lapset pitävät vanhempien roolia ja merkitystä perheessä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee perheen yhteistä aikaa, siihen vaikuttavia tekijöitä sekä sen eri muotoja ja vaikutuksia. Lisäksi teoreettisessa osuudessa tarkastellaan lapsen kasvua ja kehitystä sekä vanhemmuutta, kiintymyssuhdeteoriaa ja eri kasvatustyylejä. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Kohderyhmänä oli Vaasan päiväkodin kahden esikouluryhmän lapset (N=19). Aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia ja tutkimustuloksia havainnollistettiin taulukoiden avulla.
Tutkimustulokset osoittavat, että lapset viettivät aikaa vanhempien kanssa ulkoilemalla ja liikkumalla. Yhteistä aikaa vietettiin myös pelaamalla pelejä ja leikkimällä yhdessä. Lapset osallistuivat erilaisiin kotitöihin kuten siivoamiseen, tiskaamiseen ja ruoanlaittoon. Tulosten perusteella lapset halusivat vanhempiensa kanssa lähteä yhteisille matkoille, syödä, leikkiä, liikkua ja auttaa kotitöissä. Lapset viettivät eniten aikaa joko äidin tai isän kanssa, tai yhdessä sisarusten kanssa. Perheen yhteistä aikaa vietettiin eniten viikonloppuisin ja loma-aikoina. Kahdenkeskisen ajan määrää oli vaikea määritellä. Kahdenkeskistä aikaa kerrottiin olevan joskus tai aika harvoin. Yhteinen aika herätti lapsissa positiivisia tunteita ja yksin oleminen negatiivisia – tylsyyttä ja yksinäisyyttä.
Jatkotutkimuskohteena voisi olla perehtyminen siihen, miten lapsi näkee aikuisten viettämän ajan. Miten lapsi kokee aikuisten ajan jakaantuvan työn, perheen, kotitöiden ja vanhempien oman ajan välille. Lisäksi voisi tutkia, millaisena lapset pitävät vanhempien roolia ja merkitystä perheessä.