Muutosten vaikutus kotihoidon työyhteisöön
Roukus, Marie (2017)
Roukus, Marie
Vaasan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705188872
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705188872
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli saada selville miten kotihoidon työyhteisössä koetiin muutokset ja mitä kotihoidon työntekijät ajattelivat muutoksista. Tavoitteena oli tarkastella muutoksen vaikutuksia kotihoidon työyhteisöön ja saada selkoa sille miten työyhteisö voi muutoksen keskellä.
Tutkimus oli kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojaa kotihoidon historiaan, kotihoidon nykytilanteeseen, muutokseen, muutosprosesseihin ja työhyvinvointiin. Keskeisimpiä käsitteitä tutkimuksessa olivat kotipalvelu, kotihoito, muutos, muutosvastarinta, muutosjohtaminen ja työhyvinvointi muutoksen keskiössä.
Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkein, jotka kerättiin Vaasan kaupungin kotihoidon alue 3:n eli Huutoniemen ja Ristinummen ryhmän hoitajilta. Vastauksia saatiin 17 kappaletta eli puolet odotetuista vastaajista vastasivat. Tutkimustulokset analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustuloksissa ilmeni, että vastaajat eivät kokeneet kotihoitoon kohdistuneita muutoksia hyödyllisinä. Muutokset koettiin enemmän negatiivina kuin positiivisina. Keskeisimpinä havaintoina voidaan todeta muutosten tuoneen kotihoidon henkilökunnalle lisääntynyttä kiirettä, riittämättömyyden tunnetta, työhyvinvoinnin laskua, stressiä sekä fyysisiä ja henkisiä oireita.
Tutkimus oli kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojaa kotihoidon historiaan, kotihoidon nykytilanteeseen, muutokseen, muutosprosesseihin ja työhyvinvointiin. Keskeisimpiä käsitteitä tutkimuksessa olivat kotipalvelu, kotihoito, muutos, muutosvastarinta, muutosjohtaminen ja työhyvinvointi muutoksen keskiössä.
Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkein, jotka kerättiin Vaasan kaupungin kotihoidon alue 3:n eli Huutoniemen ja Ristinummen ryhmän hoitajilta. Vastauksia saatiin 17 kappaletta eli puolet odotetuista vastaajista vastasivat. Tutkimustulokset analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustuloksissa ilmeni, että vastaajat eivät kokeneet kotihoitoon kohdistuneita muutoksia hyödyllisinä. Muutokset koettiin enemmän negatiivina kuin positiivisina. Keskeisimpinä havaintoina voidaan todeta muutosten tuoneen kotihoidon henkilökunnalle lisääntynyttä kiirettä, riittämättömyyden tunnetta, työhyvinvoinnin laskua, stressiä sekä fyysisiä ja henkisiä oireita.