Masuunikuonajauheen vaikutus Rapidsementti-lattiabetonin ominaisuuksiin
Pyörälä, Toni (2017)
Pyörälä, Toni
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705219231
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705219231
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Rapidsementti-masuunikuonajauheyhdistelmien soveltuvuus käytettäväksi lattiabetonia valmistettaessa. Samalla pyrittiin tutkimaan, olisiko tällaisilla massoilla mahdollista vähentää yleisesti lattiavaluissa syntyviä ongelmia ja saada aikaiseksi hyvä betonilaatu, joka soveltuisi hyvin tähän käyttötarkoitukseen. Opinnäytetyön aihe saatiin yrityksiltä Finnsementti Oy ja Ruskon Betoni Oy
Opinnäytetyössä tutkittiin erilaisilla seosainemäärillä valmistettuja koekappaleita sekä tuoreen massan ominaisuuksia erilaisilla standardinmukaisilla testeillä. Lisäksi tutkimusmenetelmänä käytettiin ei-standardoituja menetelmiä, kuten kalorimetriä betonimassan lämmöntuoton arviointiin. Plastisen vaiheen kutistumahalkeilun tutkimusmenetelmänä käytettiin koevaluna valettua 1 m2:n kokoista betonilaattaa, jonka kuivumisen aikana pintaan kohdistettiin kova ilmavirtaus plastisen vaiheen halkeamien synnyttämiseksi.
Opinnäytetyössä saatiin runsaasti vertailuarvoja normaalisti käytettävän sekä masuunikuonajauhetta sisältävien massojen ominaisuuksien määrittelemiseksi. Masuunikuonaa sisältävän betonin kutistuma jää huomattavasti pienemmäksi kuin pelkällä Rapidsementillä tehty massa. Lisäksi kuonaa käytettäessä myös plastisen vaiheen kutistumahalkeilun määrä jää pienemmäksi. Lujuudenkehitys on hitaampaa, mutta koska yleisesti lattiavaluissa käytetään normaalisti kovettuvaa sementtiä, ei alkuvaiheen lujuudenkehitys todennäköisesti poikkea tällaisen massan lujuudenkehityksestä kovinkaan paljoa.
Saatujen tutkimustulosten perusteella voidaan Rapidsementti-masuunikuonajauhebetonia käyttää lattiavaluissa, mutta koska tässä opinnäytetyössä tutkitaan massoja, jotka on valmistettu yhdellä runkoainetyypillä, tulee masuunikuonaa Rapidsementin seosaineena käytettäessä massa ennakkotestata ennen varsinaista valua ongelmien välttämiseksi, mikäli massan suhteitusta tai käytettäviä aineosia muutetaan.
Opinnäytetyössä tutkittiin erilaisilla seosainemäärillä valmistettuja koekappaleita sekä tuoreen massan ominaisuuksia erilaisilla standardinmukaisilla testeillä. Lisäksi tutkimusmenetelmänä käytettiin ei-standardoituja menetelmiä, kuten kalorimetriä betonimassan lämmöntuoton arviointiin. Plastisen vaiheen kutistumahalkeilun tutkimusmenetelmänä käytettiin koevaluna valettua 1 m2:n kokoista betonilaattaa, jonka kuivumisen aikana pintaan kohdistettiin kova ilmavirtaus plastisen vaiheen halkeamien synnyttämiseksi.
Opinnäytetyössä saatiin runsaasti vertailuarvoja normaalisti käytettävän sekä masuunikuonajauhetta sisältävien massojen ominaisuuksien määrittelemiseksi. Masuunikuonaa sisältävän betonin kutistuma jää huomattavasti pienemmäksi kuin pelkällä Rapidsementillä tehty massa. Lisäksi kuonaa käytettäessä myös plastisen vaiheen kutistumahalkeilun määrä jää pienemmäksi. Lujuudenkehitys on hitaampaa, mutta koska yleisesti lattiavaluissa käytetään normaalisti kovettuvaa sementtiä, ei alkuvaiheen lujuudenkehitys todennäköisesti poikkea tällaisen massan lujuudenkehityksestä kovinkaan paljoa.
Saatujen tutkimustulosten perusteella voidaan Rapidsementti-masuunikuonajauhebetonia käyttää lattiavaluissa, mutta koska tässä opinnäytetyössä tutkitaan massoja, jotka on valmistettu yhdellä runkoainetyypillä, tulee masuunikuonaa Rapidsementin seosaineena käytettäessä massa ennakkotestata ennen varsinaista valua ongelmien välttämiseksi, mikäli massan suhteitusta tai käytettäviä aineosia muutetaan.