Maanparannusaineiden vaikutus maan mikrobiologiaan : Case: Humuspehtoorin peltokoe Lepaalla
Laihosola, Jemina (2017)
Laihosola, Jemina
Hämeen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705219200
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705219200
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan kahden eri maanparannusaineen vaikutusta maan mikrobiologisiin ominaisuuksiin. Peltokoe on Humuspehtoori Oy:n tilaama ja se toteutetaan Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan yksikön pelloilla. Koe kestää kymmenen vuotta, ja siitä tehdään mikrobiologiset analyysit lähtötilanteesta, kolmantena, viidentenä ja kymmenentenä vuotena. Tämä opinnäytetyö käsittelee kokeen kolmatta vuotta.
Peltokoe on perustettu vuonna 2014 ja siinä on peltoalaa noin hehtaari. Kokeessa on kahdeksan eri käsittelyä, joista on tehty neljä kerrannetta, eli koeruutuja on yhteensä kolmekymmentäkaksi. Puolet koeruuduista saavat maanparannusainekäsittelyjä, mikä tarkoittaa hitaasti liukenevia ravinteita sisältävän orgaanisen aineksen sekä puukuidun lisäämistä. Osaan koeruuduista on tehty jankkurointi ja osa saa väkilannoituksen. Jokaisessa kerranteessa on yksi kontrolliruutu, joka ei saa minkäänlaisia käsittelyjä.
Teoriaosuudessa esitellään maaperän tärkeitä ominaisuuksia mikrobien kannalta sekä maaperän ravintoverkostoa, jonka mikrobit muodostavat. Orgaaninen aines on tärkeä lähtökohta mikrobiologiselle aktiivisuudelle, ja mikrobiologinen aktiivisuus maaperässä puolestaan takaa ravinteiden kierron, sekä kasvien ja maaperän hyvinvoinnin.
Mikrobiologisissa kokeissa tutkittiin bakteerien ja sienten määrää maaperässä sekä maahengitystä, joka syntyy mikrobien ja juurten hiilidioksidin tuotannosta. Bakteerien määrä laskettiin viljelemällä niitä agar-alustoilla ja sienirihmastojen pituudet laskettiin värjätyistä näytteistä mikroskoopin avulla. Maahengitystä mitattiin pellolla ämpäreiden ja hiilidioksidi-indikaattorien avulla.
Tulosten ainoat tilastollisesti merkitsevät erot löytyivät maahengitystuloksista. Maahengitys oli selkeästi aktiivisempaa koeruuduissa, joihin oli lisätty orgaanista ainesta. Muilta osin käsittelyjen väliltä ei löydetty suuria eroja.
Peltokoe on perustettu vuonna 2014 ja siinä on peltoalaa noin hehtaari. Kokeessa on kahdeksan eri käsittelyä, joista on tehty neljä kerrannetta, eli koeruutuja on yhteensä kolmekymmentäkaksi. Puolet koeruuduista saavat maanparannusainekäsittelyjä, mikä tarkoittaa hitaasti liukenevia ravinteita sisältävän orgaanisen aineksen sekä puukuidun lisäämistä. Osaan koeruuduista on tehty jankkurointi ja osa saa väkilannoituksen. Jokaisessa kerranteessa on yksi kontrolliruutu, joka ei saa minkäänlaisia käsittelyjä.
Teoriaosuudessa esitellään maaperän tärkeitä ominaisuuksia mikrobien kannalta sekä maaperän ravintoverkostoa, jonka mikrobit muodostavat. Orgaaninen aines on tärkeä lähtökohta mikrobiologiselle aktiivisuudelle, ja mikrobiologinen aktiivisuus maaperässä puolestaan takaa ravinteiden kierron, sekä kasvien ja maaperän hyvinvoinnin.
Mikrobiologisissa kokeissa tutkittiin bakteerien ja sienten määrää maaperässä sekä maahengitystä, joka syntyy mikrobien ja juurten hiilidioksidin tuotannosta. Bakteerien määrä laskettiin viljelemällä niitä agar-alustoilla ja sienirihmastojen pituudet laskettiin värjätyistä näytteistä mikroskoopin avulla. Maahengitystä mitattiin pellolla ämpäreiden ja hiilidioksidi-indikaattorien avulla.
Tulosten ainoat tilastollisesti merkitsevät erot löytyivät maahengitystuloksista. Maahengitys oli selkeästi aktiivisempaa koeruuduissa, joihin oli lisätty orgaanista ainesta. Muilta osin käsittelyjen väliltä ei löydetty suuria eroja.