Henkinen väkivalta työhyvinvoinnin uhkana : terveydenhuollossa työskentelevien kokemuksia
Lamminen, Sami (2017)
Lamminen, Sami
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705219181
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705219181
Tiivistelmä
Henkistä väkivaltaa on pitkäkestoinen ja toistuva kiusaaminen, mitätöiminen tai eristäminen, ja sen kohde kokee olevansa puolustuskyvytön. Henkisen väkivallan muotoja ovat häirintä, kiusaaminen, eristäminen, mitätöinti sekä epäasiallinen käytös. Henkinen väkivalta voi olla myös passiivista tai sanatonta viestintää, joko esiintyy halveksin-taa osoittavina ilmeinä tai eleinä. Henkinen väkivalta aiheuttaa uhreille erilaisia psyykkisiä ja fyysisiä oireita, sosi-aalista eristäytymistä sekä minuuden ja ammatillisen identiteetin ongelmia ja pahimmillaan sen seurauksena on vakava sairastuminen ja työkyvyttömyys. Henkisen väkivallan taustalla vaikuttavat puutteeliset ihmissuhdetaidot tai persoonallisuustekijät sekä työyhteisön toimivuuden ja johtamisenongelmat. Henkisen väkivallan vaikutukset työil-mapiiriin ja sitä kautta työhyvinvointiin ovat merkittävät. Työyhteisötasolla se näkyy työilmapiirin ja työn kehittämi-sen heikkenemisenä ja sairaspoissaolojen kautta myös taloudellisina menetyksinä. Työn tuottavuus laskee ja poti-laiden saaman hoidon laatu heikkenee. Henkisen väkivallan ehkäisyssä ensisijaista on ongelman tunnistaminen ja puheeksi ottaminen. Laki mahdollistaa myös huomautus ja irtisanomismenettelyn.
Opinnäytetyöni tarkoituksena on kuvata terveydenhuollossa työskentelevien hoitajien kokemuksia henkisestä väki-vallasta ja sen seurauksista työhyvinvointiin. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä henkisen väkivallan ilmenemisestä ja sen merkityksestä. Työn tuloksia hyödyntämällä on mahdollisuus löytää keinoja, joilla voitaisiin vaikuttaa henki-sen väkivallan vähentämiseen terveydenhuollon työyhteisöissä.
Opinnäytetyö on ladullinen tutkimus. Aineisto kerättiin Webropol kyselyllä, sosiaalisen median keskusteluryhmässä, jossa terveydenhuollon ammattilaiset vaihtavat mielipiteitään. Kyselyssä oli viisi avointa kysymystä ja kyselyyn vastasi kaikkiaan 190 vastaajaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällön analyysin keinoin.
Tulosten mukaan henkistä väkivaltaa esiintyi häirintänä, kiusaamisena, eristämisenä, mitätöintinä, epäasiallisena käyttäytymisenä ja sanattoman viestinnän keinoin toteutettuna. Henkinen väkivalta vaikutti työyhteisön hyvinvoin-tiin, hoitohenkilökunnan työssä jaksamiseen ja terveyteen sekä potilastyöhön. Henkinen väkivalta vaikutti työnteki-jöiden välisiin suhteisiin heikentämällä työilmapiiriä ja yhteistyötä. Henkistä väkivaltaa aiheuttaviin tekijöihin kuului-vat huono tai heikko johtaminen, työyhteisötaitojen puutteet sekä työyhteisön avoimen keskustelukulttuurin puuttu-minen ja työnkuormitustekijöiden lisääntyminen. Lisäksi ammatilliseen identiteettiin liittyvillä puutteilla oli vaikutusta henkisen väkivallan esiintymiseen.
Henkisen väkivallan ennaltaehkäisyn keinoista esimiestyön nähtiin olevan merkittävin tekijä. Lisäksi työntekijöiden oma käyttäytyminen ja sitoutuminen yhteisiin pelisääntöihin sekä työyhteisön avoin keskustelukulttuuri, puuttuminen epäasialliseen käytökseen ja selkeät työnkuvat nähtiin ennaltaehkäisyn keinoina.
Opinnäytetyöni tarkoituksena on kuvata terveydenhuollossa työskentelevien hoitajien kokemuksia henkisestä väki-vallasta ja sen seurauksista työhyvinvointiin. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä henkisen väkivallan ilmenemisestä ja sen merkityksestä. Työn tuloksia hyödyntämällä on mahdollisuus löytää keinoja, joilla voitaisiin vaikuttaa henki-sen väkivallan vähentämiseen terveydenhuollon työyhteisöissä.
Opinnäytetyö on ladullinen tutkimus. Aineisto kerättiin Webropol kyselyllä, sosiaalisen median keskusteluryhmässä, jossa terveydenhuollon ammattilaiset vaihtavat mielipiteitään. Kyselyssä oli viisi avointa kysymystä ja kyselyyn vastasi kaikkiaan 190 vastaajaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällön analyysin keinoin.
Tulosten mukaan henkistä väkivaltaa esiintyi häirintänä, kiusaamisena, eristämisenä, mitätöintinä, epäasiallisena käyttäytymisenä ja sanattoman viestinnän keinoin toteutettuna. Henkinen väkivalta vaikutti työyhteisön hyvinvoin-tiin, hoitohenkilökunnan työssä jaksamiseen ja terveyteen sekä potilastyöhön. Henkinen väkivalta vaikutti työnteki-jöiden välisiin suhteisiin heikentämällä työilmapiiriä ja yhteistyötä. Henkistä väkivaltaa aiheuttaviin tekijöihin kuului-vat huono tai heikko johtaminen, työyhteisötaitojen puutteet sekä työyhteisön avoimen keskustelukulttuurin puuttu-minen ja työnkuormitustekijöiden lisääntyminen. Lisäksi ammatilliseen identiteettiin liittyvillä puutteilla oli vaikutusta henkisen väkivallan esiintymiseen.
Henkisen väkivallan ennaltaehkäisyn keinoista esimiestyön nähtiin olevan merkittävin tekijä. Lisäksi työntekijöiden oma käyttäytyminen ja sitoutuminen yhteisiin pelisääntöihin sekä työyhteisön avoin keskustelukulttuuri, puuttuminen epäasialliseen käytökseen ja selkeät työnkuvat nähtiin ennaltaehkäisyn keinoina.