Parantaako Quiet Eye -harjoittelu koripallon vapaaheiton suoritustarkkuutta 9-12-vuotiailla tytöillä?
Halme, Piia (2017)
Halme, Piia
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705229396
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705229396
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena oli tutkia yhteistyössä kahden aluesarjaa pelaavan koripallojoukkueen kanssa, vaikuttaako Quiet Eye –harjoittelu koripallon vapaaheiton suoritustarkkuuteen.
Tutkimus toteutettiin seitsemällä harjoituskerralla maaliskuussa 2017 ja tutkimukseen osallistui yhteensä 20 koripallon harrastajaa. Koeryhmässä tutkimukset muodostuivat alku- ja loppumittauksista sekä yhdestä harjoituksesta, kun taas kontrolliryhmällä tutkimukset muodostuivat alku- ja loppumittauksista.
Tutkimuksessa havaittiin, että lapset omaksuivat nopeasti havainnointiin liittyviä instruktioita, kykenivät vastaanottamaan havaintomotorista palautetta sekä toimimaan annettujen ohjeiden mukaisesti. Tutkimuksesta saadut tulokset osoittivat, että lyhytkestoisella harjoittelulla ei ollut merkittävää vaikutusta suoritustarkkuuteen. Tutkimustuloksia ei kuitenkaan voitu pitää täysin luotettavina, sillä aineistonkeruumenetelmä ei ollut sensitiivinen havaitsemaan motorista oppimista. Menetelmä ei esimerkiksi huomioinut ohi menneiden heittojen tarkkuutta eikä peräkkäisten heittojen yhtenevyyttä vaan mittauksissa huomioitiin ainoastaan ne heitot, jotka menivät koriin. Harjoittelu aiheutti kuitenkin muutoksen tutkimusryhmien välillä, mikä ilmeni kontrolliryhmän alku- ja loppumittauksien välisten heittojen voimakkaana korrelaationa, kun taas koeryhmällä vastaavaa korrelaatiota ei havaittu.
Joukkueiden valmentajat olivat sitä mieltä, että Quiet Eye –harjoittelu vaikutti suoritukseen. Kontrollijoukkueen valmentajan mukaan harjoittelu paransi pelaajien keskittymistä yksittäisiin suorituksiin, minkä seurauksena yksittäisten toistojen laatu parani. Sama havainto tehtiin myös laadullisesti kerätyssä aineistossa.
Tämän selvityksen pohjalta Quiet Eye –harjoittelusta uskotaan olevan eniten hyötyä niille pelaajille, joiden keskittyminen suoritukseen on ennestään heikkoa. Harjoittelusta ei kuitenkaan uskota olevan näkyvää hyötyä tilanteessa, jossa heittotekniikka on tärkein heittotarkkuutta selittävä tekijä.
Tutkimus toteutettiin seitsemällä harjoituskerralla maaliskuussa 2017 ja tutkimukseen osallistui yhteensä 20 koripallon harrastajaa. Koeryhmässä tutkimukset muodostuivat alku- ja loppumittauksista sekä yhdestä harjoituksesta, kun taas kontrolliryhmällä tutkimukset muodostuivat alku- ja loppumittauksista.
Tutkimuksessa havaittiin, että lapset omaksuivat nopeasti havainnointiin liittyviä instruktioita, kykenivät vastaanottamaan havaintomotorista palautetta sekä toimimaan annettujen ohjeiden mukaisesti. Tutkimuksesta saadut tulokset osoittivat, että lyhytkestoisella harjoittelulla ei ollut merkittävää vaikutusta suoritustarkkuuteen. Tutkimustuloksia ei kuitenkaan voitu pitää täysin luotettavina, sillä aineistonkeruumenetelmä ei ollut sensitiivinen havaitsemaan motorista oppimista. Menetelmä ei esimerkiksi huomioinut ohi menneiden heittojen tarkkuutta eikä peräkkäisten heittojen yhtenevyyttä vaan mittauksissa huomioitiin ainoastaan ne heitot, jotka menivät koriin. Harjoittelu aiheutti kuitenkin muutoksen tutkimusryhmien välillä, mikä ilmeni kontrolliryhmän alku- ja loppumittauksien välisten heittojen voimakkaana korrelaationa, kun taas koeryhmällä vastaavaa korrelaatiota ei havaittu.
Joukkueiden valmentajat olivat sitä mieltä, että Quiet Eye –harjoittelu vaikutti suoritukseen. Kontrollijoukkueen valmentajan mukaan harjoittelu paransi pelaajien keskittymistä yksittäisiin suorituksiin, minkä seurauksena yksittäisten toistojen laatu parani. Sama havainto tehtiin myös laadullisesti kerätyssä aineistossa.
Tämän selvityksen pohjalta Quiet Eye –harjoittelusta uskotaan olevan eniten hyötyä niille pelaajille, joiden keskittyminen suoritukseen on ennestään heikkoa. Harjoittelusta ei kuitenkaan uskota olevan näkyvää hyötyä tilanteessa, jossa heittotekniikka on tärkein heittotarkkuutta selittävä tekijä.