Mentalisaation toteutuminen Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin sosiaalinen sirkus- pilottihankkeessa
Paattimäki, Mari (2017)
Paattimäki, Mari
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705199089
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705199089
Tiivistelmä
Opinnäytetyössäni tutkittiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Satakunnan piirin ja Satasirkus ry:n yhteistyössä toteuttaman sosiaalinen sirkus -pilottihankkeen vaikutuksia. Työssä tutkittiin, vaikuttaako sosiaalinen sirkuskerho vanhempien mentalisaatiokykyyn. Toisena tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa perheiden halua ja mielenkiintoa tämänkaltaisen työmenetelmän jatkamiselle.
Tutkimusmenetelmänä oli yhdistelmä kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Kohderyhmänä olivat sosiaaliseen sirkuskerhoon osallistuneet perheet ja tarkemmin sirkusryhmiin osallistuneet vanhemmat. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Lomakkeita lähetettiin jokaiselle osallistuneelle vanhemmalle, jotka olivat luovuttaneet sähköpostiosoitteensa. Sähköiset kyselyt lähtivät ensin MLL Satakunnanpiirin toimistolle, josta ne lähetettiin edelleen osallistujille tietosuojaa kunnioittaen. Varmaksi ei tiedetä, kuinka monta vanhempaa kysely saavutti. Vastauksia saatiin neljältä vanhemmalta.
Tulosten perusteella sosiaalinen sirkus oli positiivinen kokemus kaikille siihen osallistuneille. Vanhemmat kokivat saaneensa kaivattua yhteistä aikaa lapsen/lasten kanssa toiminnassa, jossa onnistumisen kokemukset olivat taattuja. Monet kokivat myös sirkuskerhon jälkeen ymmärtävänsä lastaan/lapsiaan paremmin. Vastanneet olivat myös halukkaita mahdollisesti jatkamaan sosiaalista sirkusta ja jopa toivoivat sille jatkoa.
Tulosten mukaan sosiaalinen sirkus toimii vanhemmuutta tukevana toimintana. Vaikutukset mentalisaatiokykyyn olivat tulkinnallisia, mutta niitä oli havaittavissa. Asiasta olisi hyvä tehdä enemmän ja laadukkaampaa tutkimusta.
Tutkimusmenetelmänä oli yhdistelmä kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Kohderyhmänä olivat sosiaaliseen sirkuskerhoon osallistuneet perheet ja tarkemmin sirkusryhmiin osallistuneet vanhemmat. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Lomakkeita lähetettiin jokaiselle osallistuneelle vanhemmalle, jotka olivat luovuttaneet sähköpostiosoitteensa. Sähköiset kyselyt lähtivät ensin MLL Satakunnanpiirin toimistolle, josta ne lähetettiin edelleen osallistujille tietosuojaa kunnioittaen. Varmaksi ei tiedetä, kuinka monta vanhempaa kysely saavutti. Vastauksia saatiin neljältä vanhemmalta.
Tulosten perusteella sosiaalinen sirkus oli positiivinen kokemus kaikille siihen osallistuneille. Vanhemmat kokivat saaneensa kaivattua yhteistä aikaa lapsen/lasten kanssa toiminnassa, jossa onnistumisen kokemukset olivat taattuja. Monet kokivat myös sirkuskerhon jälkeen ymmärtävänsä lastaan/lapsiaan paremmin. Vastanneet olivat myös halukkaita mahdollisesti jatkamaan sosiaalista sirkusta ja jopa toivoivat sille jatkoa.
Tulosten mukaan sosiaalinen sirkus toimii vanhemmuutta tukevana toimintana. Vaikutukset mentalisaatiokykyyn olivat tulkinnallisia, mutta niitä oli havaittavissa. Asiasta olisi hyvä tehdä enemmän ja laadukkaampaa tutkimusta.