Ulkoasiainhallinnon sillanrakentajat - virkamiehet kansainvälisessä virkamiesvaihdossa
Malmila, Niina (2017)
Malmila, Niina
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705239847
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705239847
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia, miten Suomen ulkoasiainhallinnossa toteutetaan kansainvälistä virkamiesvaihtoa. Tavoitteena oli selvittää, miten kansainvälinen virkamiesvaihto hyödyttää ulkoasiainhallintoa lähettävänä organisaationa ja sen virkamiesvaihtoon lähetettyjä virkamiehiä. Osatavoitteena oli selvittää, miten ulkoasiainhallinnon toteuttamaa pohjoismaista yhteistyötä olisi mahdollista edistää virkamiesvaihdon avulla. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Suomen ulkoasiainhallinnon henkilöstösuunnitteluyksikkö.
Teoreettisessa osuudessa käsiteltiin Suomen ulkoasiainhallintoa organisaationa, hallinnonalan virkamiesuria ja suunnitelmallista tehtäväkiertoa. Teoreettisessa osuudessa käsiteltiin myös käsitteinä kansainvälistä ja pohjoismaista virkamiesvaihto-ohjelmaa sekä ulkoasiainhallinnon toteuttamaa kahdenvälisiin sopimuksiin perustuvaa kansainvälistä virkamiesvaihtoa. Tietoperustana käytettiin asiantuntijoiden henkilökohtaisia tiedonantoja, aihepiirin aikaisempia tutkimuksia sekä muita suomen- ja ulkomaankielisiä lähteitä.
Empiriaosuudessa selvitettiin Suomen ulkoasiainhallinnon virkamiesten kokemuksia heidän virkamiesvaihdoistaan. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena käyttäen puolistrukturoitua e-lomakekyselyä, johon osallistui 13 ulkoasiainhallinnon virkamiestä. Kyselyn teemoina olivat virkamiesten taustatiedot, Suomen ulkoasiainhallinnon organisaatio ja kansainvälinen virkamiesvaihto. Kolmannen teemaosion kysymysten kautta saavutettiin tutkimuksen kannalta tärkeimpiä tuloksia.
Tutkimuksen tuloksena saatiin tietoa kansainvälisen virkamiesvaihdon tuottamista hyödyistä niin Suomen ulkoasiainhallinnolle kuin sen virkamiehille. Tulosten perusteella todettiin, että kansainvälinen virkamiesvaihto vahvistaa erityisesti virkamiesten verkostoitumista ja organisaation yhteistyön kehittymistä kahden maan välillä. Suomen ulkoasiainhallinnon virkamiehet vaikuttivat olevan kiinnostuneita pohjoismaisesta virkamiesvaihdosta ja myös pohjoismaisen yhteistyön tiivistämisestä. Empiriaosuudessa paljastui myös se, että Suomen ulkoasiainhallinnon tehtäväkierto- ja virkamiesvaihtokäytänteitä toivottiin kehitettävän. Jatkotutkimuksen aiheena esitetään muun muassa mentorointitarpeen kartoitusta Suomen ulkoasiainhallinnon kan-sainväliseen virkamiesvaihtoon liittyen.
Teoreettisessa osuudessa käsiteltiin Suomen ulkoasiainhallintoa organisaationa, hallinnonalan virkamiesuria ja suunnitelmallista tehtäväkiertoa. Teoreettisessa osuudessa käsiteltiin myös käsitteinä kansainvälistä ja pohjoismaista virkamiesvaihto-ohjelmaa sekä ulkoasiainhallinnon toteuttamaa kahdenvälisiin sopimuksiin perustuvaa kansainvälistä virkamiesvaihtoa. Tietoperustana käytettiin asiantuntijoiden henkilökohtaisia tiedonantoja, aihepiirin aikaisempia tutkimuksia sekä muita suomen- ja ulkomaankielisiä lähteitä.
Empiriaosuudessa selvitettiin Suomen ulkoasiainhallinnon virkamiesten kokemuksia heidän virkamiesvaihdoistaan. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena käyttäen puolistrukturoitua e-lomakekyselyä, johon osallistui 13 ulkoasiainhallinnon virkamiestä. Kyselyn teemoina olivat virkamiesten taustatiedot, Suomen ulkoasiainhallinnon organisaatio ja kansainvälinen virkamiesvaihto. Kolmannen teemaosion kysymysten kautta saavutettiin tutkimuksen kannalta tärkeimpiä tuloksia.
Tutkimuksen tuloksena saatiin tietoa kansainvälisen virkamiesvaihdon tuottamista hyödyistä niin Suomen ulkoasiainhallinnolle kuin sen virkamiehille. Tulosten perusteella todettiin, että kansainvälinen virkamiesvaihto vahvistaa erityisesti virkamiesten verkostoitumista ja organisaation yhteistyön kehittymistä kahden maan välillä. Suomen ulkoasiainhallinnon virkamiehet vaikuttivat olevan kiinnostuneita pohjoismaisesta virkamiesvaihdosta ja myös pohjoismaisen yhteistyön tiivistämisestä. Empiriaosuudessa paljastui myös se, että Suomen ulkoasiainhallinnon tehtäväkierto- ja virkamiesvaihtokäytänteitä toivottiin kehitettävän. Jatkotutkimuksen aiheena esitetään muun muassa mentorointitarpeen kartoitusta Suomen ulkoasiainhallinnon kan-sainväliseen virkamiesvaihtoon liittyen.